Otsikossa piileskelee ironiaa. Niin, kuten valitettavan moni asia nykyään, myös kosinta tulee suorittaa. Se on oltava varmasti ikimuistoinen, yllätyksellinen ja persoonallinen. Olen aina kummastellut sitä, miten osa nykyajan moderneista naisista vaatii tasa-arvoa miesten rinnalla kaikessa muussa, mutta kosintaa halutaan odottaa omassa Tähkäpään tornissa letti ikkunasta roikkuen. Ja sitten surkutellaan, kun mies ei tajua kosia, vaikka odoteltu on jo kuinka kauan.
Rouva X:n blogissa on erinomainen kirjoitus kosinnan anatomiasta. Käykääpä lukemassa! Teksti syventää aihetta hienosti ja sai minulta täydet kymmenen pistettä. Me kihlauduimme rakkaani kanssa yhteistuumin. Ei spektaakkeleja, kamerakin unohtui kotiin, vain hiljainen metsä, shampanjapullo ja kaksi rakastunutta. Mielestäni kosinta ei todellakaan ole se juttu, vaan kihlautumisen merkitys lupauksena avioliitosta. Ja mitä kosintoihin tulee, niin minulla on suuri ilo toimia ensi toukokuussa erään hyvän ystäväni kaasona. Hän otti viime karkauspäivänä ohjat omiin käsiinsä, piilotti miehensä eväsrasiaan kirjelapun eikä saanut hamekangasta.
kuva weheartit.com
Hihii :D oli se jännää.
VastaaPoistaNiin oli! Muistan, miten odotin vain sun viestiä lopputuloksesta! :D
PoistaKiitos linkityksestä! Mahtavaa, että teksti kolahti. :)
VastaaPoistaJa pakko myöntää, että tuo teidän kihlautumisenne vasta romanttiselta kuulostaakin. Samaten tuo ystäväsi kosinta! Tällaisista stooreista minä tykkään. :)
Niin minäkin! Parasta on, kun nämä asiat menee oikeasti omalla tyylillä eikä niin kuin muka kuuluu tehdä. :)
Poista