14.12.2012

Avioliitto, sopimus, instituutio

Hääblogeissa kohisee. Lautasliinojen värien pohdiskelun, kampausten suunnittelun ja karkkibuffettien kulhojen keräilyn rinnalla on nostettu esiin haaste, jossa morsiamet haastetaan pohtimaan avioliittoa ihan tositarkoituksella. Hyvät esimerkit postauksista ja niistä virinneistä keskusteluista löytyvät blogeista Häävouhotusta ja Villi Varpunen. Minusta on erittäin hienoa, että tässä hieman (hyvällä tavalla) hömpähtävässä hääblogimaailmassa pysähdytään joskus painavien asioiden äärelle. Jokainen hääbloggaaja on kuitenkin menossa naimisiin ja se tarkoittaa jotain ihan muuta kuin hauskojen juhlien järjestämistä kavereille tai ikiomaa prinsessapäivää. 

Huvittavaa tässä on se, että kyseisten postausten vastauksissa todetaan, että parisuhde on niin henkilökohtainen, ettei sitä tahdota blogissa ruotia. Jos haastetaan pohtimaan avioliittoa, se tarkoittaa ihan eri asiaa kuin parisuhteen ruotimista. Avioliitto on ensisijaisesti kulttuurillinen instituutio ja sitä se on ollut kautta aikojen. Jo sanalla liitto on aivan eri kaiku kuin sanalla suhde. Ensimmäinen viittaa sopimukseen, jälkimmäinen tunteisiin. Alunperin avioliitto on ollut kahden perheen välinen sopimus ja perustunut taloudellisiin seikkoihin, viis siitä, mitä avioliittoon solmittavat toisistaan tuumivat. Nykyään avioliiton solmiminen ei ole lähellekään noin yksinkertaista, onneksi, mutta siksi sen pohtiminen on entistä tärkeämpää, sillä nykyajan kulttuuri suosii myös avoliittoja eikä avopareja enää kutsuta susipareiksi tai niihin syntyviä lapsia äpäriksi. Jos joku näin tekisi, häntä pidettäisiin heti todella vanhanaikaisena. 

Miksi siis solmia avioliitto, kun voi elää yhtä hyvin avoliitossakin? Meille avioliiton syyt löytyvät lakipykälistä ja koko perhettä yhdistävästä sukunimestä sitten, kun toivottavasti meille joskus jälkikasvua siunaantuu. Lisäksi kyse on yhteisestä sopimuksesta ja sitoutumisesta: me löysimme toisemme, rakastuimme, jaamme jo nyt kaiken ja tahdomme tehdä niin jatkossakin, siunattakoon se päätös avioliitolla.

4 kommenttia:

  1. Loistavasti tiivistetty! Juuri tätä yritin itse ilmaista (siinä selkeästi onnistumatta kuohunnasta päätellen)! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah hah, mutta ainakin sait aikaan kiinnostavimman keskusteluketjun pitkään aikaan täällä hääblogirintamalla! :D

      Poista

Ajatuksia, ideoita, fiilistelyä...