27.6.2013

Listat odottamisesta ja jännittämisestä

H-hetkeen on enää reilu kuukausi aikaa ja mielessä pyörii jos jonkinmoista ajatusta mahassa pyörivistä perhosista herkistelykyyneliin ja vitsailuista häämatkan haaveiluun. Listat toimivat aina, joten tässä siis muutama.
 
Mitä jännitän?
 
- Sitä, etten osaa rentoutua kaikesta jännittämisestä, jotta voisin nauttia juhlista ja ystävien seurasta leppoisasti
- Että itkeä pillitän pitkin päivää ja se jää päällimmäisenä mieleeni koko hääpäivästämme
- Että molemmat varaamani kengät hiertävät ja kävely saati tanssiminen on tukalaa (no, tästä kyllä selviää vaikka paljain jaloin tarvittaessa)
 
Mitä odotan ja toivon?
 
- Leppoisaa juhlaa, jossa vieraat ovat iloisella ja hulvattomalla mielellä mukana
- Hymyjä, paljon hymyjä ja naurua!
- Aurinkoista säätä, jotta ulkovihkiminen onnistuisi
- Asioiden ja tunnelman kulkua omalla painollaan


25.6.2013

Avioehto - huono ennekö?

Asia, jota monet kauhistelevat. Asia, jota pidetään avioeroa enteilevänä. Asia, jolta halutaan sulkea silmät ja korvat.
 
Minä ja sulho teimme isoja päätöksiä kumpikin tahoillamme jo ennen avioliittoa ja siksi meillä molemmilla on omistusasunnot. Asumme sulhon asunnossa ja oma pieni asuntoni on vuokrattuna. Meillä on siis molemmilla siten myös omat asuntolainat. Haaveilemme, että joskus kahden oman asunnon tilalle saadaan yhteinen iso koti, kunhan vain työtilanne sun muut asettuvat kohdalleen sitä ennen. On selvää, että asuntojen osalta ajatuksissa siintää yhteinen tulevaisuus aivan kuten hääjärjestelyissä ja kaikissa muissakin unelmissa. Tässä ollaan tositarkoituksella. Hänet haluan aviopuolisokseni, rinnalleni kulkemaan, lasteni isäksi.
 
Silti täytyy muistaa, että avioliitto on ennen kaikkea juridinen ja sen alla on syytä istua alas ja puhua läpi ne kaikkein ikävimmätkin tulevaisuudennäkymät. Se keskustelu kertoo myös jotain suhteen kypsyydestä: pystymmekö puhumaan näistäkin seikoista? Ymmärrän, että avioehtoa ei tarvitse miettiä, mikäli omaisuutta ei ole kertynyt kummallekaan osapuolelle eikä tiedossa ole suuria perintojä, mutta jos jotain on jo takataskussa tai jomman kumman tililtä räpsähtää kuukausittain lainanlyhennyksiä, on minusta ihmeellistä, jos avioehtoa ja sen kaikkia puolia ei edes ajatella. Siksi me varasimme tänään ajan asianajotoimistoon, jossa muokataan avioehto kaikkein pahimpien päivien varalle. Vaikka nyt tuntuu, ettei näin luja ja syvä rakkaus voisi loppua, ei kukaan voi nähdä tulevaisuuteen ja jos tie vie meidät avioeroon, on se silloin selkeämpää, kun omaisuusasiat ratkaistiin onnellisten päivien aikaan. On nimittäin syytä muistaa se tosiasia, että jokainen hääpari lupaa rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä ja jokainen menee naimisiin elämänsä rakkauden kanssa ja siitä huolimatta avioerotilastot puhuvat toista kieltä. Asiakirja tuo pienen lisän hääbudjettiin ja voi olla, että se jää käyttämättä - ja toivottavasti jääkin! Ajattelemme kuitenkin, että se on vähän samanlainen juttu kuin vakuutuskin, jonka maksuerät tuntuvat hyvinä päivinä turhilta, mutta onnettomuuksien sattuessa pelastusrenkaalta, johon tarttua.
 
Emme koe ennustavamme huonoa tulevaisuutta tai olevamme tosi pessimistisiä. Kaikessa tässä minulle onkin jäänyt hyvänä asiana mieleen tulevan appiukkoni sanat. Hän sanoi, että on hienoa, kun tällaisista asioista voi puhua naimisiinmenon alla noin selkeästi ja kypsästi yhdessä.



Mitä te ajattelette avioehdosta? Onko se teillä osa hääjärjestelyjä?

kuva weheartit.com

24.6.2013

Häät 1/5 ja muita tarinoita

Juhannuksena meidät oli kutsuttu juhliin, joissa juhlittaisiin kutsun mukaan "mm. juhannusta". Tämä sai aavistuksemme heräilemään ja lopulta osumaan oikeaan, sillä päädyimme yllätyshäihin ja näin siis kesän häistä 1/5 on nyt juhlittu. Ja kyllä, meillä on kaikkiaan viidet häät tänä kesänä ja finaalinumerona omat häämme. Jos olisimme tienneet millainen häiden suma tälle kesälle tulee, olisimme varmaan lykänneet omiamme syksymmälle, mutta nyt ainakin voidaan puhua ihan tosissamme Rakkauden kesästä 2013.

Juhannuspäivän häät olivat tosi kivat ja rennot. Sää suosi, joten juhlaa vietettiin ulkona aina aamunsarastukseen saakka. Pihalle oli katettu pitkät valkoisin liinoin peitetyt pöydät, jotka oli koristeltu luonnonkukilla. Tarjolla oli raparperimehuun tehtyä boolia ja salaattipainoitteinen buffet. Illalla lämpeni pihasauna ja morsian innostui valkoisessa mekossaan mukaan lentopallo-otteluun. Iloisen ja nauruntäyteisen juhlan päälle me sulhon kanssa majoituimme piha-aittaan ja saimme nauttia aamiaisen ulkona auringonpaisteessa. Kiitos tästä isäntäparille! Tämän tyyppiset yllätyshäät olivat erittäin hauskat ja rennot ja niistä jäi tosi kiva fiilis.
 
Ilmoittautumisia meidän häihimme ropisee tasaiseen tahtiin ja ehkä paras tuli eräältä mieheltä, joka tuumaisi meidän häistämme, että nyt on sellainen tapahtuma, johon on pakko päästä, joten jos vapaapäivää ei heltiä, niin hän pyytää työnantajalta verokortin itselleen. Asenne kohdallaan, ehdottomasti!
 
Perjantaina menen sovittamaan hääpukua lyhennyksiä ja kavennuksia varten, joten tällä viikolla on rynnättävä alennusmyynteihin etsimään vihdoin ne alusvaatteet ja varakengät. Hieman nyt on työt, juhannus ja muu keskikesän humu vienyt ajatuksia hääjärjestelyistä ja tässä sitä ollaan, viime tipassa!


 
kuva weheartit.com

20.6.2013

Muun muassa polttarijännitystä

Eilen olimme terassilla bestmanin ja tämän vaimon kanssa. Aurinko paistoi ihanasti ja ilmassa rupesi olemaan jo juhannuksen tunnelmaa. Yhtäkkiä bestman kysyi lähtisikö sulho ensi viikolla eräisiin kisoihin talkootöihin. Minä ja bestmanin vaimo olimme juonessa mukana ja yritimme vain pitää pokkaa ja olla niin kuin ei mitään. Sulhopa ei olekaan mikään tyhmä, vaan haistaa palaneen käryn helposti ja nyt hän odottaa kauhulla jännityksellä polttareitaan! Ei bestmaniakaan voi ontuvasta huijaamisesta syyttää, sillä hän otti B-suunnitelman käyttöön ja rupesi vihjailemaan sulholle polttarisuunnitelmista siihen malliin, että nyt sulho on valmistautumassa henkisesti siihen, että hän pyörii polttaripäivänään Boratin uima-asussa valtava afroperuukki päässään.
 
Hääsuunnitelmat ovat muuten edenneet seuraavasti: postista kolahti esteettömyyspaperit ja lupa naimisiinmenoon on nyt saatu. Ilotulituksen järjestäminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi ja siitä kirjoitan joskus tässä oman postauksensa. Vieraiden ilmoittautumisia on ruvennut ropsahtelemaan tasaiseen tahtiin ja hääkuume nousee sitä mukaan.
 
Iloa jokaisen juhannukseen!
 
 
 
 
PS. Elokuun auringon alla -blogia pystyy seuraamaan Bloglovin'in kautta, klik!
 
 
kuva: weheartit.com

17.6.2013

Ensimmäinen hääpaniikki, oho!

Olen muuten hyväuninen, mutta nukun usein sunnuntain ja maanantain välisen yön levottomasti. Niinpä kävi tälläkin kertaa. Heräsin ennen kellonsoittoa miettimään työpäivän kannalta niinkin oleellisia asioita kuin häiden alusvaatteita. Tajusin, että ensi viikon perjantaina menen antamaan hääpuvustani mitat kavennusta ja lyhennystä varten eikä minulla ole vielä kunnon liivejä mekon alle. Enpä uskonut tästäkin aiheesta postaavani paniikissa hääblogiini, mutta yhtä kaikki, tissiliivit siis löytyvät to do -listan kärjestä tällä viikolla. Tarkoitus olisi löytää tukevasti istuvat, nätit olkaimettomat liivit ja minusta se ei ole ollekaan helppo homma tällaiselle rautakaupasta noudetulle laudanpätkälle.
 
Lisäksi olen ruvennut epäröimään hääkenkiäni. Niissä on korkoa noin 7 cm ja vaikka kyse on helposta kiilakorosta, nyt pelkään, että entä jos en jaksa olla niiden päällä koko hääpäivää pitkälle yöhön? Olisi hyvä ottaa varakengät mukaan, mutta jos mekon helma lyhennetään ykköskenkien mukaan, jääkö se silloin siis liian pitkäksi todennäköisesti pari senttiä matalammille varakengille?
 
No, jos tällaiset ajatukset herättävät ennen kellonsoittoa, on valtakunnassa kaikki hyvin. Aurinkoista juhannusviikon alkua kaikille!
 
 


kuva weheartit.com

13.6.2013

Hyvää tuuria, pikkukylän etuja

Äiti soitti eilen ja henkäisi puhelimeen heti alkajaisiksi, että "Nyt on hyviä uutisia!". Hän oli jutellut eräässä kotipaikkakunnan tapahtumassa perheen kanssa, jotka järjestävät heinäkuun lopussa häät samaan paikkaan kuin me. Äidilläni on kymmeniä puisia vanhoja tuoleja, joita on käytetty meidän omissa isommissa juhlissa ja myös vuokrattu muiden käyttöön. Tämäkin perhe pyysi niitä siis lainaksi, koska naiset eivät halunneet käyttää kapeissa hameissaan juhlapaikan omia pirttipenkkejä. Meille pirttipenkit olivat alunperin ihan ok, koska ovat siistit ja säästymme suurelta roudaamiselta, mutta nyt paremmat tuolit jäävät myös meidän häihimme eikä vieraiden tarvitsekaan könytä pirttipenkkien ylitse. Rupattelun edetessä tuttavaperheen kanssa syntyi kerrassaan mainio diili, joka hyödyntää molempien hääjärjestelyjä.

Alla olevassa kuvassa näkyy juhlapaikkamme juhlasali. Tarkempia sijaintitietoja ja kuvan linkkiä en tällä kertaa laita, koska olen pitänyt blogin kanssa muutenkin anonyymia otetta mukana matkassa, mutta tiedot saa toki erikseen kysymällä. 
 
 
 

Kuten kuvasta näkyy, salia ympäröivät ihastuttavat hirsiseinät. Verhot ovat kuin tuvassa ainakin. Haaveilimme niiden vaihtamisesta valkoisiin, mutta ikkunoita on niin paljon, että totesimme verhojen olevan ihan hyvät, sillä ne sopivat hirsiseinien kanssa yhteen. Näyttämön rimpsuverho ei sen sijaan sovi tupamiljööseen lainkaan. Me suunnittelimme, että laitamme juhlan ajaksi näyttämölle valkoiset verhot ja kattoa puolestaan tulee koristamaan valkoinen harso. Nyt kuitenkin tämä perhe, jonka pojan häät ovat ennen meitä, on vaihtamassa myös salin ikkunaverhot valkoisiin. Niinpä äiti sopi heidän kanssaan, että me tuomme näyttämön verhot ja myös kattoon laitettavan harson heidän käyttöönsä ja he puolestaan jättävät valkoiset ikkunaverhot paikalleen meidän hääjuhlaamme. Tuttavaperhe laittaa kaikki paikoilleen ja me puolestamme puramme ne häiden jälkeen. Tämä on myös talon omistajalle sopivaa, koska heillä on omat kyläjuhlat häiden välissä, jossa he voivat hyödyntää uudella tavalla somistettua tilaa. Siis kaikki voittavat ja saavat puolet pienemmällä vaivalla lisää juhlavuutta tilaan!


10.6.2013

Saanko esitellä: meidän ihana hääkutsumme

Kutsut ovat nyt kolahtaneet vieraiden postilaatikkoihin ja me olemme saaneet jo ensimmäisiä ilmoittautumisia. Serkkuni laittoi viestissään, että kutsu oli "kiva, söpö, hauska ja teidän näköinen". Se kuvasi mielestäni kutsuamme oikein hyvin.

Häissämme yhdistyvät maanläheisyys ja vintage. Siksi siellä ei nähdä loistoa ja glitteriä tai tylliä ja sydämiä. Kutsusta halusimme tehdä sellaiset, että ne ovat oikeasti meidän näköisemme ja antavat vieraillemme hyvän ensifiiliksen elokuun hääpäivästä. Kutsun tekstit suunnittelimme kahdestaan sulhon kanssa ja kutsun visuaalinen ilme on siskoni käsialaa. Alusta asti oli selvää, ettemme rupea askartelemaan, vaan kutsut painetaan. Totesimme, ettei painetun tai askartelemalla tehtyjen kutsujen hintaero ole loppujen lopuksi suuri, koska askartelutarvikkeisiin olisi uponnut nopeasti sama summa kuin nyt meni siihen, että saimme koko paketin nauhaa ja kirjekuoria lukuunottamatta suoraan painotalosta.

Kutsuissa on kolme neliönmuotoista pahvia, jotka on sidottu kulmasta nauhalla. Ensimmäinen on kansi, toinen on varsinainen kutsu ja kolmas on hääinfo. Kolmannen lehden takana on lisäksi kartta.




Kutsu

"Toivomme, että elokuisena lauantaina tiesi vie X:lle todistamaan, kun meillä on suuri ilo ja onni luvata rakastaa toisiamme aviopuolisoina."

"Hääinfo

Ilmoittautuminen
Jotta jokaiselle löytyisi istumapaikka, pyydämme teitä ilmoittamaan osallistumisestanne hääjuhlaamme 14.7.2013 mennessä. (+ yhteystiedot)

Kaaso ja bestman
Tärkeitä tehtäviä hoitaa rakkaat ystävämme kaaso (yhteystiedot) ja bestman (yhteystiedot).

Vihkiminen
Sanomme toisillemme ”tahdon” romanttisella X museosillalla 10.8.2013 klo 15. Silta sijaitsee X ja paikalle löytää oheisen kartan ja tienvarteen kiinnitettyjen opasteiden avulla. Jos maaseudun mutkaisilla teillä eksyy, kannattaa ottaa yhteys (kaason miehen yhteystiedot). Koska Suomen kesä on yllätyksellinen ja morsian herkkä itkemään, suosittelemme nappaamaan sateenvarjon mukaan vihkitilaisuuteen.

Hääjuhla
Vihkimisen jälkeen juhlat jatkuvat vanhalla tanssilavalla X osoitteessa X. Tarjolla on hyvää ruokaa, juomaa, elävää musiikkia, tanssilattian taikaa ja riemukasta tunnelmaa.

Juhla-ateria
Buffet-pöydästä löytyy herkkuja jokaisen makuun, mutta pyydämme kuitenkin kertomaan mahdolliset erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat ilmoittautumisenne yhteydessä.

Lahjat
Meille mieluisin lahja on juhlaväen iloinen, hilpeä ja hymyilevä osallistuminen hääjuhlaamme. Lennämme tulevana talvena häämatkalle aavan meren tuolle puolen ja voitte halutessanne olla mukana toteuttamassa suurta unelmaamme: (tilinumero). Muista lahjatoiveista voi tiedustella morsiamen äidiltä (yhteystiedot).

Juhlien kesto
Juhlat jatkuvat elokuisen yön yli. Pitkästä matkasta tulevilla on mahdollista majoittua X, josta annamme mielellämme lisätietoa.


Toivotamme teille iloista hääjuhlaa!"

Ja pienellä präntillä kirjoitettu sivuhuomautus...

"Mikäli luonto juhlistaa hääpäiväämme todella kurjalla kelillä, vihkiminen siirtyy sisätiloihin ja tiedotamme siitä erikseen."

Tämä erikseen tiedottaminen aiotaan hoitaa modernisti tekstiviestillä. Suunnittelemme sen etukäteen, jotta senkin teksti on huoliteltua ja hyvää. Kokoamme vieraiden ilmoittautumistaulukkoon puhelinnumerot ylös ja laitamme siis tekstiviestin etukäteen lähtövalmiuteen, jotta se voidaan näppärästi lähettää hääpäivän aamuna koko porukalle mikäli sää näyttää siltä, ettei vihkiminen museosillalla onnistu.
 
kuva Seidan sisko

7.6.2013

Kauneuden takia täytyy kärsiä

Hääkenkien kiivas sisäänajaminen meneillään eli imurointia märkä, paksu sukka kengässä! Äidin ohjeiden mukaan märän sukan avulla kenkä venyy ja muokkautuu jalkaan sopivaksi. Tässä vaiheessa tuntui vähintäänkin ankealta, mutta ennemmin kärsin uudenkarheudesta kotona imuroidessa, jos näillä keinoilla astun elokuussa avioon höyhenenkevyesti kuin aamutossuissa ainakin ja tanssin pitkälle yöhön.




 
kuva Seida

6.6.2013

Kutsut lähtivät postiin

Tänään kutsut lähtivät postiin. Suurin osa saa ne ensi viikon maanantaina, jolloin meidän hääpäiväämme on tasan kaksi kuukautta aikaa. Minua huvitti tajutessani tänään, että kappas, homma hoituu kuin käsikirjoituksen mukaan, vaikkei meillä ei todellakaan ole taipumusta sellaiseen tarkkuuteen. Äiti oli suurena apuna kutsujen osoitteiden kirjoittamisessa, koska hänellä on hyvin kaunis käsiala. Äiti pisti tänään nipun kutsuja siis postiin ja laittoi minulle sitten tekstiviestin, että hänelle tuli tosi kiva olo, kun kuoret kolahtivat postilaatikkoon. Ihanaa! Kutsuista kerron enemmän ensi viikolla, mutten malta olla vilauttamatta ihan pientä lähikuvaa niistä. Muuten odotellaan siihen, että vieraat ovat postinsa saaneet!
 
 
 
 
 
kuva Seida

5.6.2013

Vihkitilaisuuden musiikki

Sähköpostissa kirjoittelimme papin kanssa hieman musiikista. Hän totesi, että ulkovihkimisessä musiikin suhteen ei olla niin tarkkoja kuin kirkossa ja siksi me pystymme valitsemaan hieman laajemmin missä tahdissa avioon astelemme. Tarkoitus on tietenkin valita jotain tilaisuuteen sopivaa, mutta perinteisten mendelssohnien sijaan vihkitilaisuudessa soi mieluiten jotain ikivihreää tai instrumentaalisia rauhallisia kansanlauluja. Muutamia ideoita on jo valmiina, mutta toki niistä vielä jutellaan vihkikeskustelun yhteydessä ja tärkeää onkin, että ehdotuksemme sopivat papille. Jos saamme papin luvan ja paikalle haitaristin, voisi ilmoille lennähtää nämä seuraavat sävelet yksinkertaisina instrumentaalisina versioina. 



 
 

4.6.2013

Sähköpostia papin kanssa

Lähettelimme papin kanssa sähköpostia ja nyt meille on sovittu vihkikeskustelu heinäkuun puolen välin paikkeille. Tapaamme vihkipaikassamme museosillalla. Pappi on ennalta tuttu, joten oli helppo kirjoittaa asioista jo sähköpostissa ja kysyä suoraan esimerkiksi musiikista ja vihkikaavan pituudesta, koska vieraat joutuvat seisomaan. Pappi sanoi, että vihkikaavaan voi käydä etukäteen tutustumassa osoitteessa www.evl.fi ja lisäksi hän totesi, että oleellinen kestoon vaikuttava tekijä on papin puhe ja hän kirjoitti, että "Voin olla (usko tai älä) tarvittaessa myös lyhytsanainen!"
 
Tuntui myös helpolta kertoa papille jo tässä vaiheessa, että minua jännittää vihkiminen tosi paljon. Juhlia odotan ja avioliittoa en jännitä ollenkaan, mutta itse vihkitilaisuus jännittää paljon, vaikka miten yritän ajatella, että se menee hujauksessa ja on aivan erilaista miettiä hetkeä näin etukäteen kuin olla sitten siinä elämässä itse vihkitilaisuutta. Olen puhunut tästä paljon sulholle ja luulen, että jännittämisen myöntäminen papille auttaa asiaa myös, koska sulho ja pappi ovat kuitenkin siinä vieressä kaikkein lähimpänä. (Ja auttaahan se jännittämisestä kertominen silloinkin, kun on istahtamassa hammaslääkärin penkkiin, heh!) Pelkään eniten sitä, että en rentoudu, vaan jännitys purkaantuu itkuna tai heikotuksena tai ihan miten vain! Kääk. No, ainakin vieraiden huomio on sitten taattu.



3.6.2013

Kutsuja jakamassa

Viikonloppuna kutsut alkoivat sinkoilla vieraiden käsiin. Jaoimme ensimmäiset lauantain puutarhajuhlissa ja suurin osa putoaa postilaatikkoihin viimeistään ensi viikon alussa. Herkin hetki koettiin sunnuntaina, kun kävimme viemässä kutsun vanhainkotiin sulhon 99-vuotiaalle mummolle. Hän on virkeä, huumorintajuinen ja hyvin asiat muistava rouva, joka oli vierailustamme ja kutsustamme erittäin otettu. Hän muisteli omia sodan jälkeen vietettejy häitään ja se sai sulhon tarttumaan käteeni ja meidät molemmat nieleskelemään kyyneleitä. Voi olla, ettei mummo jaksa lähteä hääjuhlaamme, mutta siitä voimme olla varmoja, että hän on täysillä hengessä mukana.


 
 
 
kuvat Seida