21.1.2013

Ensimmäiset häämessut koettu

Eilen olimme ystäväni kanssa Jyväskylän Hää- ja Juhlamessuilla. Olimme edellisiltana juhlineet pilkkuun asti ystäväni syntymäpäivää, joten messuille lähdettiin aika väsyneinä, mutta oli meillä niin kiva ilta, ettei väsymys haitannut kovinkaan. (Silti täytyy todeta, että tämä morsmaikku on ilmeisesti tullut vanhaksi, koska en ole aikoihin ollut baarissa niin myöhään ja nytkin olo tuntuu melkein yhtä höntiltä kuin eilen. Mitenhän monta päivää toipumiseen oikein meneekään?)

Olin samoilla messuilla säestämässä pianolla laulajia viisi vuotta sitten. Silloin emme olleet vielä tavanneet sulhon kanssa enkä lotkauttanut korvaanikaan hääjuttujen suuntaan. Enpä olisi arvannut, että viisi vuotta myöhemmin tulen messuille todella eri fiiliksellä, aika ihanasti tämä elämä siis kuljettaa! 

Ensin messuilla oli sellainen olo, että mistähän sitä nyt aloittaisi ja mitä täällä pitää oikein katsella. Olin saanut sulholta toimeksiannon etsiä Suomen Ilotulitus Oy:n osasto ja saimme heiltä messutarjouksen ilotulitusnäytöstä varten ja vinkkejä miten sulhon unelma kannattaisi toteuttaa. Sormusosastot olivat todella samanlaisia toistensa kanssa. Minä en innostu rivitimanttisormuksista ollenkaan ja ne tuntuivat toistuvan kaikkialla kunnes jalat veivät Kultasepänliike Qivan osastolle. Sieltä löytyi sellaista persoonallisuutta, jota minä vihkisormukselta haluaisin, vaikka edelleen on täysin auki millaisen rinkulan tahtoisin. Kuten olen kirjoittanut, haluaisin vain yhden sormuksen enkä perinteistä kahta ja siksi se antaa huomattavasti enemmän vapautta vihkisormuksen mallille. 

Eniten aikaa kului Jotain käytettyä -osastolla, jossa oli myynnissä kauniita käytettyjä hääpukuja. Sovitin muutamaa lyhyttä pukua ja mieleen jäi eniten Charleston-tyylinen puku, jossa oli ihana pitsikoriste rintakehältä kaulan ympärille. 1920-luvun tyyliä muistuttava puku ei ollut alunperin ollenkaan sellainen, jota olin ajatellut, mutta tämä kyseinen puku oli niin kaunis ja istuva, ettei sekään olisi hullumpi vaihtoehto ballerinahelmoille. Koska kuvia ei messuilta juurikaan tullut, kuvitan tätä postausta 1920-luvun hääfiiliksellä, olkaapa hyvät!

Oliko lukijoista kukaan Jyväskylän messuilla? Mitä piditte?






kuvat weheartit.com

6 kommenttia:

  1. Olipas kauniita sormuksia tuolla Qivan sivuilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä ja ne kyllä erottuivat edukseen muiden sormusten joukosta. :)

      Poista
  2. I feel you. Itsekin muutama vuosi sitten soittelin hääbändin kanssa keikoilla enkä tosiaankaan ajatellu, että olisin tässä tilanteessa jo nyt. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Kummasti muutamassa vuodessa ehtii asiat muuttua. :D

      Poista
  3. mä vähän hämmästyin.. ja tuli ihan paha mieli kun katselin niitä kauniita hääpukuja ja sitä myynti "kaaosta". Ja mietinpä siinä, että en tahtoisi omaa kallista, kaunista pukuani nähdä noin myynnissä. Ei sillä todella hieno ajatus myydä käytettyjä pukuja noin, mutta monen puvun helmat roikkuivat lattialla... moniko talloi helmoihin? pukuja putoili lattialle. oli tosi ahtaassa ja ihmisiä pyöri paljon pukujen ympärillä. voihan se olla että turhaan "järkytyin" (ja toivottavasti niin)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihmettele yhtään hämmästystäsi, koska osaston meininki oli aivan toisenlainen kuin hääpukuliikkeissä, joissa on rauhallista, musiikki soi hiljaa ja myyjällä on oikeasti kunnolla aikaa katsella ja tuumailla pukuja asiakkaan kanssa (tai näin ainakin niissä myymälöissä, joissa olen itse käynyt). Ehkä yksi idea olisikin, että käytettyjen pukujen osasto olisi isompi ja väljempi ja henkilökuntaa olisi enemmän, jos se resurssien puolesta olisi mahdollista.

      Poista

Ajatuksia, ideoita, fiilistelyä...