4.4.2013

Jotain vanhaa, jotain uutta

Vein eilen äidin rippisormuksen ja isän kihlasormuksen kultasepälle, joka taikoo niistä juuri sellaisen sormuksen kuin ajattelinkin: isän sormus tulee keskelle ja sen molemmin puolin tulee valkokultaa ja keskelle upotetaan äidin vanhan sormuksen kivi. Sormuksesta tulee aika leveä, mikä on minun mieleeni erityisesti, koska halusin alun alkaenkin leveän sormuksen suuriin käsiini. Alun perin en halunnut keltakultaa sormukseeni, mutta kun on mahdollisuus saada uniikki sormus omassa perheessä kulkeneista koruista, menee se mahdollisuus heittämällä värin ohitse. Tunnearvoa nimittäin tällä sormuksella tulee olemaan valtavasti jo vihkisormuksen statuksen vuoksi ja myös siksi, että isän sormusta ei tarvitse sulattaa, vaan se saadaan osaksi sormusta ihan sellaisenaan, jokaikinen kuluma ja kolhu mukanaan. Kultasepän mielestä oli kiva ajatus, että vihkisormukseeni tulee molempien vanhempieni koruja. Minua viehättää se, miten historia saa nyt jatkoa ja vanhat, tärkeät korut pääsevät uuteen tärkeään tehtävään.

Sormus on valmis kesäkuun lopussa ja lopputulos tulee olemaan jotain tällaista: 





kuvat
wedding-special.onsugar.com
irishshop.com
3caratengagementring.net

2 kommenttia:

  1. Hienoa että saat ideasi toteutettua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kultaseppä oli heti juonessa kiinni, joten tuntui yllättävänkin vaivattomalta, kun en pidä itseäni muuten lainkaan visuaalisesti nokkelana. Ainoa lähtökohta oli tuo, että jospa isän sormuksen saisi säilytettyä sellaisenaan. Onneksi se tuntuu nyt onnistuvan! :)

      Poista

Ajatuksia, ideoita, fiilistelyä...