3.5.2013

Tök!

Lounastauolta moi! Kun arki näyttää kiireisimmän ja touhukkaamman puolensa, meinaavat hääasiat jäädä tyystin jalkoihin. Välillä täytyy ottaa melkein aikalisä kaikesta vaaleanpunaisesta, jotta niistä innostuisi pian taas uudelleen. Ehkä häiden järjestäminen on niin iso ja pitkäaikainen juttu, että ilmassa on väistämättä välillä kisaväsymystä. Sähköpostit lentävät parhaillaan painotalon kanssa ja jännittää saammeko valmiit kutsut siihen mennessä jatkokäsittelyyn kuin ajattelimme. Ilotulitusasia on hiertänyt enemmän kuin kuvittelimme, koska siitä firmasta ei kuulunut mitään, joka oli lupautunut järjestämään moisen ja kun huutelin perään, sain vastaukseksi, että he ovat delekoineet homman eteenpäin toiselle firmalle, mutta näköjään kukaan ei ilmoittanut meille mitään. Nyt odotamme jännityksellä lopputuloksia ja saa nähdä pysyykö budjetti samana tämän homman nakittamisen jälkeen vai miten tässä nyt käy. Ilotulituksen haluaisimme niin kovasti, koska se on armaan sulhoni unelma.

Aikamoista säätämistä siis. Naimisiin me haluamme, mutta jospa skippaisi ne juhlat kokonaan. Esimerkiksi täältä löytyy todella kaunis tarina siitä, kuinka naimisiin voi mennä pienesti, kauniisti ja salaisesti. Juuri nyt odotan jo melkein häiden jälkeisiä päiviä, kun istutaan tuoreen aviomieheni kanssa rantasaunan terassilla ja mietitään, että huh, tässä sitä nyt ollaan, naimisissa, ja onpas vihdoin hiljaista ja rauhaisaa häähumun jälkeen. Puuh, ehkä tämä tästä taas. Ja on jotain hyvääkin: kävin vappuaattona sovittamassa kultasepän luona vihkisormukseni raakiletta ja siitä tulee ihana!

Tökkiikö muita omat häät? (Tai toisten häät, siitäkin saa avautua!)

13 kommenttia:

  1. On tässä ehtinyt olla sellaisiakin hetkiä, kun hääjärkkäily on tuntunut lähinnä pakkopullalalta ja kaikesta hörsöstä ja hössötyksestä on tullut ihan äshky! Toisaalta nyt kun häät alkavat olla jo tosi lähellä, olen koko ajan enemmän innoissani. Tuollainen plääh-fiilis on siis ihan normaalia ja sallittua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ajattelen, että kun tästä aika vierähtää vähän eteenpäin ja kutsut saadaan lähetettyä, niin rupeaa taas into kohoamaan. Ja on se korkealla noin lähtökohtaisestikin, vaikka suvantojakin löytyy! :)

      Poista
  2. Lueskelin tuohon Puutalobaby -blogin tekstiin tulleita kommentteja ja ikäväkseni huomasin yhden sanan pomppaavan esiin eri muodoissaan aina uudelleen ja uudelleen, kun puhuttiin perinteisistä hääjuhlista: stressi. Ihmiset eivät halua stressata istumapaikkoja, kampauksia ja häävalsseja, mutta miksi ihmeessä ne täytyy sitten juhliin sisällyttää? Jos haluaa pitää juhlat, eikö sen voi tehdä omalla tavallaan? Vieraat istukoot minne haluavat, kampaukseksi rennot kiharat suoristusraudalla ja häävalssin sijaan joraamista yhteisen lempparibiisin tahtiin! Tämä siis jos ne juhlat kuitenkin haluaisi järjestää. Kukin siis rennosti tyylillään ja ilman stressiä!

    Itse rakastin häiden suunnittelua ja suunnittelen yhä mieluusti juhlia. Välillä tuli suvantovaiheita, jolloin mitään ei oikeastaan tarvinnut järkkäillä ja hyvä niin. Sai hetken hengähtää. Toisinaan aika meinasi loppua kesken, mutta itse hääpäivänä muutama puuttunut yksityiskohta ei merkinnyt mitään. Tärkeää on tehdä omaan tahtiin sillä tavalla kuin hyvältä tuntuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa. Sellaista yhtälöä ei varmasti edes ole, että pienet häät olisivat aina takuuvarmasti stressittömät ja isot häät aiheuttavat samalla varmuudella stressiä. Minun mielestäni naimisiinmeno on itsessään niin iso asia jo pelkästään päätöksenä, että jos se ei minkäänlaista pientäkään aallokkoa korvien välissä aiheuta, niin silloin kannattaa miettiä mihin on menossa. Meillä stressiä vältetään esimerkiksi sillä, että emme tee istumajärjestystä, koska säästämme näin vaivaa ja aikaa. Ja ehkäpä tällaisissa plääh-suvantovaiheissa on hyvä vain keskittyä kaikkeen muuhun ja sitten taas palata parin päivän päästä miettimään järjestelyjä. :)

      Poista
  3. Mulla tökkii ja pahasti (kuten voi päivitystahdista taas huomata)! Pitäisi päättää kaikkia tylsiä juttuja ja ennen kaikkea selvitellä ja tutkailla ja pohdiskella. Ei jaksa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siis todellakin muitakin kuin minä! :D Onneksi täällä ollaan nyt vähän jo paremmalla mielellä eli ohimeneväähän se tökkiminen on, mutta vissiin häärintama on niin hehkutuspainotteista, ettei täällä paljon suvantoja näy (tai ainakaan niistä ei paljon puhuta). :)

      Poista
  4. Kyllä tökkii! Just kirjoitin omassa blogissani avautumispostauksen lähinnä epätoivoissävytteisesti että jos kaikki meneekin p***eelleen. Mutta kyllä tökkii välillä. Mä kun en ole mikään organisoijatyyppi, niin ihan mielelläni ottaisin hääsuunnittelijan hoitamaan ne "tylsät" asiat, kuten kaikki pitopalveluiden, bändien yms. varaamiset. ;)

    VastaaPoista
  5. Kyllä tökkii! Just kirjoitin omassa blogissani avautumispostauksen lähinnä epätoivoissävytteisesti että jos kaikki meneekin p***eelleen. Mutta kyllä tökkii välillä. Mä kun en ole mikään organisoijatyyppi, niin ihan mielelläni ottaisin hääsuunnittelijan hoitamaan ne "tylsät" asiat, kuten kaikki pitopalveluiden, bändien yms. varaamiset. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinä kyllä ihan oikeasti hommaa. Ehkä se on sen arvoista. :)

      Poista
  6. Hilja16.5.13

    Toden totta tökkii!! Ja kiitos että otit tällaisen aiheen puheeksi :) Tällä hetkellä itseä toökkii kutsujen teko ihan jumalattomasti. Meillä on kutsujen tekoon tullut odottamattomia vastaoinkäymisiä, suunnilleen kaikki mitä ollaan tehty on mennyt pieleen. Olen tässä panikoinut sitä lähteekö kutsut liian myöhään, kun häät on jo 21.7. ja saadaan kutsut postiin vasta vähän päälle viikon päästä. Apuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä, Hilja! Meillä kutsut tehtiin nyt valmiiksi, mutta postiin ne lähtevät vasta joskus touko-kesäkuun vaihteessa, koska etiketin mukaan sopiva aika on noin kahta kuukautta ennen juhlia eli siinä mielessähän tekin olette ihan hyvässä aikataulussa. :)

      Poista
  7. Kyllä tökkii. Ehkä eniten tökkii se, ettei kaiken muun (remontti, työt, kesästä nauttiminen) keskellä oikein ennättäisi hääjuttuja. Muutamankin kerran on tullut mieleen intiimi, salainen vaihtoehto ja haaveissa välillä siintävät, niinkuin sinullakin, ne häitä seuraavat päivät, jolloin saa huokaista :)

    Mutta onneksi aika usein sitä taas innostuu ja suurta iloa aiheuttavat jo valmiiksi tehdyt, sovitut ja suunnitellut asiat.

    Varpusen toteamus siitä, että itse hääpäivänä pienet puuttuvat asiat eivät sitten lopulta haittaakaan, on lohdullinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, luotan jotenkin siihen, että hääpäivänä asiat soljuvat omalla painollaan ja vieraat luovat juhlan tunnelman. Eiköhän se siis suju ja jätä jälkeensä ihanat muistot ja hyvän fiiliksen. :)

      Poista

Ajatuksia, ideoita, fiilistelyä...