29.3.2013

Mitä vieraille lahjaksi?

Häissä on perinteisesti jaettu hääkarkkeja vieraille, joissa kauniisiin kääröihin kietaistut karamellit ovat saaneet mukaansa rakkauteen liittyvän aforismin. Hääkarkit ovat helppo ja kiva idea, mutta ennen kuin rupeamme karkkilaatuja valitsemaan haluaisin miettiä myös muita vaihtoehtoja häälahjoiksi. 

Internetin kätköistä löytyy ties minkälaisia vinkkejä. Vieraita voi ilahduttaa vaikkapa saippualla, kynttilöillä, teellä, hunajalla tai onpa joku kutonut jopa villasukat jokaiselle vieraalle! Jälkimmäinen on ehkä hyvä vaihtoehto käsitöiden suurelle ystävälle ja pienelle hääjuhlalle. Tee sopii minusta ihanasti erityisesti talvihäihin. Kynttilät puolestaan voisi ollakin elokuisten häiden juttu, koska silloin illat rupeavat hiljalleen pimenemään syksyä kohti. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että olisi kiva antaa jotain kuluvaa ja käytännöllistä suoraan sanotun krääsän sijaan eli meiltä ei ainakaan anneta vieraillemme omalla kuvallamme koristeltua jääkaappimagneettia tai avaimenperää.

Vieraslahjat ovat vielä tarkan pohdinnan alla, mutta se on ainakin varma, että aforismeja haluan laittaa lahjojen yhteyteen. Rakastan aforismeja ja viime keväänä kirjoitin niitä ylös ystäviemme hääkarkkeja varten jo sillä ajatuksella, että näitä käytetään meidän häissämmekin!




kuvat
haat.fi
amoriini.com


28.3.2013

Tunnelmointia

Eräänä aamuna ei ollut kiire mihinkään. Keväinen aurinko kurkisti sälekaihtimien raosta, ulkoa kuului aikaisten lintujen laulua. Oli rauhallista, hiljaista, kovin hyvä olla. Ajattelin ensi kesää, sen kauniita suunnitelmia ja aivan kuin vieressä heräävä sulho olisi kuullut nämä ajatukset, sillä hän kääntyi, painoi nenänsä niskaani ja mutisi: 

- Ihanaa mennä sun kanssa naimisiin.




kuva weheartit.com

Osallistun arvontaan

Toisinaan blogeissa on arvontoja ähkyksi asti, mutta nyt Something Old -blogissa on erittäin kiva ja tarpeellinen arvonta, jossa voi voittaa kaksi kappaletta sadan euron lahjakorttia hääsuunnittelupalveluihin olipa kyse sitten vaikkapa visuaalisen puolen suunnittelusta, hääsuunnittelukurssista, karkkibuffetista tai mistä vain. Omia häitään suunnitellessa on väistämättä aina noviisi ja siksi itse ottaisin tällaisen avun suurella ilolla vastaan. Kunpa arpaonni suosisi!

Arvonta löytyy klikkaamalla tästä!



25.3.2013

Mitä tehtäis avioliiton ensimmäisinä päivinä?

Me toivomme häälahjaksi kannatusta häämatkakassaan, koska meillä on tavaraa ihan riittävästi kahden huushollin yhdistyttyä pari vuotta sitten. Haaveilemme hiekkarannoista ja palmunoksista, turkoosista merestä ja uima-altaan reunalla nautituista drinkeistä. Tarkoitus olisi lähteä tropiikin suuntaan sitten, kun syksy on pimeimmillään tai talven pakkaset kiristyvät entisestään. Elokuussa Suomen kesä on vielä niin kaunis, ettei täältä malta mihinkään lähteä. 

Heti häiden jälkeen olisi kiva tehdä kahdestaan jotain ennen arkeen palaamista. Nollata mieltä ja kroppaa kaiken jännittävän jälkeen sekä juhlia alkanutta avioliittoa. Siksi olemme miettineet pientä irtiottoa kotimaassa siten, että suuntaisimme Lappiin, Kuusamoon, Kolille tai Ahvenanmaalle. Myös vajaan viikon matka johonkin päin Eurooppaa voisi olla mukava, mutta jotenkin kallistuisin silti noihin luonnonläheisempiin vaihtoehtoihin. 

Mietimme jopa Kuusamon Karhunkierrosta, mutta se saattaa olla ihan liian hurja alku avioliitolle varsinkin tällaisen parin kohdalla, jolle kyseessä olisi ensimmäinen oikeasti pitkä vaellus ikinä. Mutta kaikkeahan voi haaveilla!




kuvat
luontoon.fi
ruka.fi


22.3.2013

Pyhää rahaa

Eräänä päivänä kaasoni soitti minulle, koska oli nähnyt televisiossa haastattelun tulevan kesän morsiuspareista. Juttu käsitteli häihin pistettävän rahan käyttöä ja sitä, että monet parit ottavat lainaa hääpäivää varten ja lainan suuruus saattaa pyöriä 10 000 euron tienoilla ellei enemmänkin. Siis herran pieksut sentään! Sillä rahalla saisi jo auton tai käsirahan asuntoa varten, joista takuulla on iloa enemmän kuin yhden päivän verran. 

Kaikkien tuntema tosiasiahan on, että häiden järjestäminen ei ole halpaa lystiä. Naimisiin pääsee ilmaiseksi ja se on koko jutun olennaisin pointti muutenkin, mutta jos tapahtumaa tahtoo juhlistaa perinteisin menoin, täytyy raha-asiat miettiä tarkasti kuntoon. Kun me rupesimme suunnittelemaan häitä, oli ensimmäinen linjanveto se, että lainaa emme halua ottaa, koska yhdistämme lainan vain asunnon hankintaan ja haluamme saada häämme maksettua heti eikä kolmen vuoden kuluttua korkojen kera.

Me rahoitamme häämme itse ja suunnittelimme viime syksynä säästämisohjelman, jonka lopputuloksena meillä pitäisi olla tarvittava määrä kasassa ensi elokuussa. Ohjelma on kohtuullisen tiukka ja siksi neuvonkin esimerkiksi vuosille 2014 tai 2015 häitään suunnitteleville, että aloittakaa säästäminen jo nyt laittamalla sovittu summa yhteiselle tilille kerran kuussa. Näin summan ei tarvitse olla suuri, kun säästämisaikaa on vielä runsaasti. Meillä on yhteinen taloustili, jolta maksamme muutenkin yhteisiä kuluja. Lisäksi sinne on kerrytetty hääkassaa, jota me kutsumme pyhäksi rahaksi eli siihen ei kosketa, vaikka tiliä muuten käytetään säännöllisesti.

Hääbudjetti on ainoa asia, joka meillä on aiheuttanut harmaita hiuksia, vaikka se jää reilusti alle viisinumeroisten lukujen ja hankintoja kevennetään siten, ettei kaikkea jätetä elokuulle, vaan osa hoidetaan pois alta jo nyt keväällä. Silti tuntuu välillä hurjalta pistää paljon rahaa yhtä päivää varten. Kassaan on jo kertynyt sen verran, että voisimme hyvin lähteä maistraatin kautta reissuun ja hoitaa häämme sillä tavalla. Ehkä se jäisi kuitenkin myöhemmin harmittamaan niin meitä kuin vieraslistan väkeäkin.

Tuskailevatko muut hääbudjetin kanssa? Miten teillä finanssipuoli on hoidettu?


kuva weheartit.com

20.3.2013

Huutelua suvannosta

Häät ovat jotenkin niin pitkäaikainen prosessi, että välillä moni niihin liittyvä asia hoituu ripeällä tahdilla ja aihe on huulilla jatkuvasti. Ja sitten taas välillä kaikki muu menee häiden ohitse ja ripeästi edelle ja koko häätouhu tuntuu kaukaiselta, vähän sellaiselta "ai niin, nekin" -jutulta. Täällä eletään parhaillaan tuota jälkimmäistä vaihetta, koska työasiat meinaavat rullata nyt kiivaammalla tahdilla. 

Mutta jotain kuitenkin on tapahtunut! Sulholle varattiin sovitusaika samaan pukuvuokraamoon, josta oma pukunikin on ja nyt täytyy jo tässä vaiheessa sanoa, että jos ruudun sillä puolella on lahtelaisia tai lähiseudun hääpareja, niin suosittelen lämpimästi Glamour Lahden morsius- ja juhlapukuliikettä. En saanut tällä mainoksella alennusta mekostani tai mitään muutakaan kylkiäisiä, vaan kehu tulee puhtaasti fiilispohjalta, sillä me olemme saaneet liikkeestä aivan ihanaa ja hyväntuulista palvelua ja siksi käännymme nyt myös mieheni pukuasiassa ilolla saman liikkeen puoleen. Suosittelen!



PS. Yöpöydän laatikkoon löysi tiensä muuan kirjekuori, joka saa luvan hautoa pesämunaa kesää odotellessaan...
 
kuva Seida

15.3.2013

Sen kerran, kun naimisiin menee...

Hääpukuni on vuokrapuku, mutta haaveilin hieman siitä, että panostaisin kenkiin tositarkoituksella. Toki hääkenkien ykkösjuttu on minulle ehdottomasti se, että niillä oikeasti jaksaa juhlia pitkälle yöhön. Sen ajatuksen rinnalla kuitenkin vähän haaveilin, että hankkisin Minna Parikan kengät. Ne olisivat vähän kuin häälahja minulta minulle ja niillä voisi kopsutella näppärästi myös muissa juhlissa. Olen katsellut sillä silmällä Minna Parikan kenkiä jo kauan, mutta en ole ikinä aiemmin alkanut edes miettiä, että voisin oikeasti hankkia sellaiset itselleni. Hinta on nimittäin sen verran suolainen, että vähempikin pistää miettimään, mutta en silti taida vielä kokonaan ajatusta kuopata. Jospa laittaisin joka kuukausi 50 euroa yöpöydän laatikkoon jemmaan kesää odottamaan? Näin häiden jälkeen käsiin jäisi kauniiden muistojen lisäksi ihana aviomies, vihkisormus ja Minna Parikan kengät! Siskoni innostui tästä ideasta kovin ja hoki suurten investointien eteen aina sopivaa sen kerran kun -mantraa. 

Sen kerran, kun naimisiin menee, voi kyllä hankkia Minna Parikan kengät!
Vai?



 

kuvat
trenddelacreme.com
bonjouritsjinah.blogspot.fi

11.3.2013

Poutaa elokuuksi

Maaliskuun nimi juontuu siitä, että silloin maa tulee esiin lumen alta. Hieman heikolta näyttää maan näkymisen mahdollisuus, kun mittari pysyttelee jatkuvasti pakkasen puolella. Se ei kuitenkaan haittaa minua ollenkaan, sillä sanotaan, että kylmä maaliskuu tietää lämmintä ja poutaista elokuuta. Toivottavasti vanha kansa tietää! Olisi mahtavaa, jos silloin ei sateenvarjoja tarvittaisikaan, vaikka nyt olemme varautuneetkin lähes kaikenlaisiin sääilmiöihin, joita luonto voi meille silloin suoda. 

Miksi halusimme häät elokuussa? Meitä kiehtoi eniten loppukesän kypsyys ja hämärtyvät illat. Syksy olisi ollut myös hyvä vaihtoehto, mutta olisi tuuria saada juuri hääpäiväksi se kirkas ja kuulas aurinkoinen syyspäivä, jolloin syksy antaa parastaan. Toki jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa. Alkuvuosi on juhlien suhteen aina hiljainen, joten häät helmikuussa tai maaliskuussa olisi takuulla piristävä merkintä kaikkien kalentereissa. Kevät on kaunista ja herkkää aikaa ja luo siksi puolestaan ihanat puitteet hääjuhlalle puhumattakaan kesäöistä, jotka täyttyvät valosta ja houkuttelevat valvomaan aamuun asti!

Minä vuodenaikana haluaisit mennä naimisiin?


 







kuvat
weheartit.com
cartinafinland.fitabb.fi

8.3.2013

Tasa-arvoa, ladyt!

Monet odottavat naistenpäivänä lahjoja, ruusuja ja huomionosoituksia. Naistenpäivän taustat ovat kuitenkin paljon syvemmissä asioissa. Naistenpäivää on vietetty noin sata vuotta ja se on ollut alunperin osa tasa-arvotaistelua, jossa naiset haluttiin nostaa samanarvoiseksi miehen rinnalla. Nykyään tämä jalo teema on jäänyt ruusujen alle, vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole vieläkään saavutettu täydellisesti ja se näkyy esimerkiksi miesten ja naisten palkkaeroissa. 


Sen sijaan, että odottaisimme tänään miehiltämme hemmottelua, ruusuja ja yllätyksiä, voisi paneutua pohtimaan enemmän sitä, onko oma parisuhde tasa-arvoinen? Olemmeko me kaksi todella samalla viivalla? Olen nähnyt pariskuntia, joissa nainen on sanonut, että kyllä miehen täytyy tavallaan palvoa naista. Olen nähnyt myös pariskuntia, joissa mies meille kylään tullessaan ihmettelee, että ai teilläkö mies keittää kahvia? Kumpikin esimerkki saa minut tuhahtamaan. Minusta nainen voi yhtä hyvin yllättää miehensä kukkakimpulla tai kosinnalla ja mies puolestaan voi keittää aivan vapaasti vieraille kahvia ilman sen suurempaa alleviivausta. Jos meininki perustuu sille, että mies suutelee maata naisen jalkojen alla ja tätä juuri nainen odottaa tai miehellä puolestaan on vankkoja periaatteita siitä, kuka pyörii yksinomaan hellan ääressä, en suoraan sanoen usko elämänmittaisiin parisuhteisiin. Toki on pariskuntia, joissa homma toimii näin, mutta itse peräänkuulutan ennen kaikkea sitä, että olemme samanarvoisia mieheni kanssa. Syynä tässä on varmaan se, että ehdin asua monta vuotta omillani ja itsenäisen sinkkunaisen elämää ennen nykyistä suhdettani ja vammautuneena naisena tasa-arvoasiat ja samanvertaisuus ovat myös muissa yhteyksissä minulle tärkeitä.




Miten tasa-arvo sitten näkyy parisuhteessa? Minusta tärkeintä on molemminpuolinen kunnioitus ja pyrkimys arvostaa toista jokaisella elämänsaralla. Parhaimmillaan parisuhde tuottaa hyvää oloa, korostaa molempien osapuolten hyviä puolia ja vahvistaa itsetuntoa - ja se näkyy myös muiden silmiin. Arki ei tarvitse sanallisia lenteleviä tikareita toisen ulkonäöstä tai tekemisistä, vaan parisuhteeseen kuuluvat samat kohteliaisuussäännöt kuin muissakin ihmissuhteissa. Kodinhoidossa ei puolestaan tarvitse jakaa töitä naisten ja miesten töiden mukaan, vaan tehdään ennemmin vuorotellen tai yhdessä tai soveltaen kummankin osaamisen ja ehtimisen mukaan. Yhteistä kotiahan siinä hoidetaan. Taloudenhoito jos mikä on helppo saada hetkessä tasa-arvoiseksi, kun kulut menevät puoliksi ja hankitaan yhteinen taloustili päivittäisten asioiden hoitoon. Minusta ajatus siitä, että miehen tehtävä on elättää vaimo ja perhe, on auttamatta vanhanaikainen nykypäivänä, jolloin naiset pystyvät samanlailla kouluttautumaan ja hankkimaan itselleen hyvän ammatin.




Ladyt, nautitaan siitä, että saamme elää tasa-arvoisina miestemme rinnalla ja elämäämme kuuluu ura, opiskelut ja harrastukset myös kodin ulkopuolella ja kaukana hellan äärestä! Iloista naistenpäivää jokaiselle!

kuvat weheartit.com

7.3.2013

Sulhon pukusuunnitelmia

Morsiuspuvun valinnan lukkoon lyöminen vauhdittaa ja selkeyttää hetkessä myös muita ulkonäöllisiä seikkoja olipa kyse sitten kampauksesta, morsiuskimpusta, kengistä tai tulevan aviomiehen vaatetuksesta. Lyhyt kellohelmainen hääpuku olisi ollut tyyliltään leikittelevä ja siksi sen kanssa olisi käynyt hyvin smokki. Valitsemani mekko edustaa kuitenkin enemmän naisellista ja klassisempaa tyyliä ja silloin sulhon vaatetuksen on hyvä mukailla sitä myös.

Jos morsiuspuvun valinta oli hankalaa, on syytä muistaa, että vaihtoehtoja piisaa miesten hääpukeutumisessakin. Viime kesänä sulho hoiti bestmanin hommaa ja silloin hänelle hankittiin uusi tumma puku. Omat hääsuunnitelmamme olivat jo silloin käynnistymässä, joten mietimme, että mies käyttäisi omissa häissään samaa pukua ja sen alle vuokrattaisiin vain juhlava liivi. Näin sulho erottuu juhlakaluksi myös myöhemmin illalla, kun miesten helpotukseksi puvun takit on viskaistu tuolien selkänojille. Selkeän suunnitelman sijaan sulho halusi kuitenkin pohtia vielä vuokrapuvun mahdollisuutta ja erilaisia vaihtoehtoja.

Tummaa pukua sanotaan miehen vaatekaapin selkärangaksi. Sillä voi mennä minne vain milloin vain eli vaikka sitten naimisiinkin. Tummaa pukua on helppo muokata tilanteen mukaan lisäämälle alle liivin ja esimerkiksi solmion sijaan plastronin. Sulhasen rintaan tulee kukkaviehe ja silloin erillistä taskuliinaa ei tietenkään tarvita.







Bonjour-puku ei kuulu virallisiin juhlapukuihin etikettisääntöjen viidakossa, mutta se on hiljalleen vakiinnuttamassa paikkaansa sulhasen pukeutumisessa. Bonjour-puku eroaa tummasta puvusta siten, että sen takki on malliltaan pidempi. Puvun kanssa käytetään liiviä ja plastronia, joiden väreillä voi leikitellä ja saada näin persoonallista ilmettä kokonaisuuteen.




Saketti on pitkäliepeinen puku, jonka takki muistuttaa kaukaisesti hieman frakkia, mutta sillä erotuksella, että frakin leikkaukset ovat huomattavasti kulmikkaammat. Sakettitakki on musta, mutta housut ovat usein harmaat ja hillitysti raidalliset. Saketti on päiväpuku, jota saa etiketin mukaan pitää iltakuuteen asti, mutta koska sakettia käytetään nykyisin yleisimmin juuri sulhasen asuna, etikettiä katsotaan läpi sormien. (Ei kai kukaan sulhanen rupeaisi vaihtamaan pukua etiketin orjallisen noudattamisen takia kesken juhlien.) Perinteisesti sakettiin on kuulunut myös kävelykeppi ja silinteri, mutta niitä en osaisi sulholleni kuvitella - eikä hän osaa takuulla itsekään. Muuten saketti voisi olla oikein hyvä vaihtoehto.


Frakki on miesten puvuista kaikkein arvokkain. Frakki on tuttu näky niin linnan juhlista kuin akateemisista juhlistakin ja monet sulhasetkin pukeutuvat suurena päivänään juuri frakkiin. Pikkuveljeni suunnitteli tässä taannoin, että voisiko hän laittaa frakin meidän häihimme. Suosittelin lämpimästi miettimään jotain muuta asteen verran rennompaa vaihtoehtoa. Liitän frakin sellaisiin juhliin, joissa naisilla on pitkät puvut yllään eli juuri esimerkiksi akateemisiin juhliin tai hyvin juhlaviin ja klassisiin häihin. Pitkälle miehelleni frakki istuisi varmasti tyylikkäästi, mutta koska häissämme teemoina näkyy vahvasti maanläheisyys ja vintage, kannatan samaa fiilistä myös pukeutumiseen ja silloin sulhasen vaatetus voisi löytyä jostain saketin tai tumman puvun välimaastosta.




Smokkia saa käyttää etiketin mukaan vasta iltakuuden jälkeen alkavassa juhlassa ja siksi sitä suositaan usein esimerkiksi gaaloissa tai oopperan ensi-illassa. Koska etikettisääntöä rikotaan häiden osalta myös saketin kohdalla, pätee varmasti sama sormien läpi katsominen myös smokkiin. Jos mies pukeutuu smokkiin, naisella saa olla lyhythelmainen asu. Etikettiä ei rikota silloinkaan, jos naisen puku on pitkä eli periaatteessa smokki voisi olla yhä sopiva asu sulholle, mutta ehkä pitkän puvun kanssa sopii silti vielä paremmin jokin muu edellä esiteltyistä vaihtoehdoista. Pukeudu.fi-sivustolla todetaan, että "Smokki ei ole sen kummempi vaate kuin muutkaan puvut, käytä sitä rohkeasti." Jos pikkuveljeni siis tahtoo repäistä, vuokratkoon smokin frakin sijaan ja ehkäpä se olisikin aika oiva valinta nuorelle miehelle vintage-henkisiin häihin.



Nyt kysymys ruudun sille puolelle: 
mitä muut sulhaset pistävät ylleen suurena päivänä?


kuvat
littleflowers.nl
niinatar.fi
seremonia.fi
jaaskelainenoy.fi
frakkipalvelunam.fi

6.3.2013

Morsiuspuvun yllättävät käänteet

Lähtötilannehan oli se, että haluan lyhyen 1950-luvun tyylisen kellohelmamekon. Sovitin useita pukuja, mutta vain yksi sytytti heti ja samalla ylitti myös budjetin niin reilusti, etten edes harkinnut kyseistä pukua. Kaikissa muissa oli aina jotain, mikä voisi olla toisenlailla. Tapasin jo kerran ompelijankin, jonka kanssa alustavasti rupesimme fiftarimekkoa hahmottelemaan, mutta muutama pikku juttu vaikutti siihen, etten oikein vakuuttunut puvun teettämisestäkään.

Ja minä kun kuvittelin, että morsiuspuku olisi kohdallani tosi helppo ja nopeasti ratkaistu juttu, koska moni muu häiden yksityiskohta on saanut paljon enemmän ajatuksia puolelleen.

Sitten koitti maanantai-iltapäivä ja sovitusaika eräässä morsiuspukuliikkeessä. Makutuomareiksi lähti kova kolmikko eli äiti, sisko ja kaaso ja koko suunnitelma lensi kerralla päälaelleen. Sovitin toki niitä kellohelmaisia mekkoja, mutta koska lyhyitä pukuja oli liikkeessä jälleen vain muutama, pyysin sovitettavaksi myös jonkin pitkän vuokrapuvun, jossa olisi hieman vintage-henkeä - voihan niitä sovitella nyt, kun kerta paikan päällä oltiin. Esille nostettiin kauttaaltaan pitsinen olkaimeton puku, jonka helma leveni hieman merenneito-tyylisesti, mutta kuitenkin erittäin hillitysti. Kun astuin sovituskopista ulos ja hiukset nostettiin ylös, nousi makutuomareille vedet silmiin ja päätös olikin sitten siinä. 

Pukua täytyy vielä lyhentää ja pienentää, että se varmasti istuu päälleni kuin hansikas. Haluan, että minulla on koko hääpäivän ajan varma olo olkaimettoman puvun kanssa enkä joudu nykimään miehustaa ylöspäin, koska se olisi epämukavaa ja ikävän näköistäkin. Myyjä suunnitteli myös, kuinka pitkä helma saadaan lyhennettyä juuri niin näppäräksi, ettei se kerää vihkipaikaltamme museosillalta mukaansa männynkäpyjä ja havunneulasia ja jätä hiekkatiehen vanaa siihen kohtaan, mistä morsmaikku on kulkenut. 

Kokonaista kuvaa en taida tänne laittaa, jotta yllätys säilyy paremmin myös niille blogin lukijoille, jotka ovat elokuussa H-hetkeä todistamassa, mutta ehkä vähän vilautan kuitenkin. Kun maksoin ensimmäisen osan puvun vuokrasta, tunsin valtavaa onnea, varmuutta ja helpotusta. Hääpäivä muuttui taas todentuntuisemmaksi, tehtävälistaan saatiin yksi tärkeä yliviivaus lisää ja näin mielessäni jo mieheni ilmeen, kun hän näkee minut valkoisessa puvussani elokuun auringon alla.



kuva Seidan äiskä

4.3.2013

Yli 400 kuvaa

Viikonloppuna otimme siis kuvia kutsukortteja varten. Kuvaussessio oli tosi tehokas. Taru tuli käymään meillä ja aikaa oli noin tunti. Äkkiä kannettiin piano sivuun valkoisen seinän edestä, riisuttiin sukat ja ruvettiin räpsimään. Tunnissa kameralle tallentui yli 400 kuvaa! Taru nauroikin, että tosi kiva ilta edessä, kun rupeaa käymään kuvia läpi ja kaikki ne yli 400 kuvaa on ainoastaan meidän jaloista.

Otimme kuvia erilaisissa asennoissa ja eri vaatteissa. Meillä oli molemmilla rennosti farkut ja paljaat jalat sekä country-fiiliksellä farkut ja bootsit. Minä pistin farkkujen tilalle retrosti oranssin hameen ja toiseen kuvaan juhlavammin valkoisen hameen ja silloin sulhokin vaihtoi farkut puvun housuihin. Kameran näytössä kuvat näyttivät hauskoilta sellaisinaan ja Taru muokkaa niitä erilaisille taustoille ja sävytyksille. Toiveina oli ainakin seepia, mustavalkoinen ja kellastunut versio, mutta Tarun taidot tuntien luvassa voi olla monenlaisia vaihtoehtoja. Saa nähdä, nouseeko jokin ylitse muiden vai ratkaistaanko lopullinen kutsuun tuleva versio kolikolla.




kuva weheartit.com

1.3.2013

Kutsut ja kuvaus

Hääkuvauksemme hoitaa hyvä ja taitava ystävämme Taru, jonka blogista Capture everything löytyy hänen taidonnäytteitään, kannattaa käydä katsomassa! Taru tulee huomenna kuvaamaan meitä kutsukortteja varten ja luotamme täysin Tarun photoshop-taitoihin, koska näin lumiseen aikaan ei todellakaan pysty ottamaan ulkona kuvia elokuisten häiden kutsuja varten. Kuvat siis otetaan ihan vain meillä ja sitten nykyteknologian avustuksella vaihdetaan taustalta laminaatti lautalankkuihin tai ihan vain valkoiseksi, mitä nyt ikinä keksitäänkään. 

Olemme miettineet, että otamme kuvat juhlatamineissa eli minulla hame ja korkokengät ja sulholla suorat housut ja mustat kengät. Lisäksi otamme kuvat myös rennommalla lookilla kuten paljain jaloin, molemmilla farkut jalassa ja kumisaappaiden kanssa. Ehkäpä laitan kuvaukseen myös oranssin hameeni, koska meillähän on se oranssi kuplavolkkari hääautona ja oranssi kenties yksi teemaväri...


  



kuvat
flickr.com
mindfulmod.com
favim.com
pinterest.com