20.12.2012

Tyttöjen kesken

Kaasoa koskevan kirjoituksen jälkeen on luontevaa jatkaa pohtimalla mitä polttareilta odottaa. Ensinnäkin odotan, että polttarit ylipäätään järjestettäisiin. Olisi sääli, jos mitään sellaista ei tapahtuisi ennen häitä. Kirjoitin jo joskus aiemmin siitä, miten vaikeaa polttariporukan kasaaminen oli, koska aina mietin, että loukkaantuvatkohan ulkopuolelle jätettävät. Jotenkin tuntuu, että johonkin raja on aina vedettävä ja siksi joku narisee selän takana joka tapauksessa, joten ehkä ennemmin reilusti vedän rajan niihin ihmisiin, joiden kohdalla ei tarvitse empiä hetkeäkään.

Polttareista en odota mitään huikean ihmeellisiä, erikoisia ja hienoja juttuja, vaan tärkeintä olisi viettää kiva päivä ja ilta tyttöjen kesken. Toki toivoisin, että en tietäisi polttareista mitään etukäteen, vaan kaikki tulisi puun takaa. Ohjelmaan toivoisin perinteistä morsiussaunaa ja illan jatkamista baarissa tai jos ollaan kesäaikaan liikkeellä, niin sitten ihanasti perinteisellä kesätanssilavalla, mutta jos polttariporukka päättää järjestää jotain ihan muuta, ei se tietenkään haittaa mitään. Minusta polttarijärjestelyiden punainen lanka ja suunnitelmien lähtökohta on nimenomaan se miten hyvin ystävät morsiamen tuntevat ja millainen morsian on heidän mielestää ja lopputulos saa olla ehdottomasti juuri sen näköinen. Siksi se onkin erityisen jännittävää ja kiehtovaa!





kuvat weheartit.com

17.12.2012

Ihana kaaso, ihanat ystävät

Viime keväänä puhuin puhelimessa naisen kanssa, joka on ollut yksi elämäni tärkeimpiä ihmisiä aivan lapsuudestani saakka. Juttelimme niitä näitä, arkisia asioita ja sitten yhtäkkiä sanoin, että "Mun on pitänytkin kertoa sulle yks juttu". Kuten läheisimpien ystävien kohdalla käy, hän arvasi heti, mistä on kyse ja sanoi "Te menette naimisiin!". Myönnettyäni asian rupesi puhelimen toisesta päästä kuulumaan niiskutusta, joka ei loppunut jatkaessani aiheesta kysymällä tulisiko hän kaasokseni. Ystäväni suostui hommaan empimättä, mikä ilahdutti minua suuresti, sillä päätös pyytää juuri häntä kaasoksi oli helppo, koska meitä yhdistää todella pitkä historia, jonka myötä ystävyys on vain lujittunut aikuistuessamme. Lisäksi hän on idearikas, tekevä, kaikkien kanssa juttuun tuleva nainen, joka on hoitanut jo nyt kunniatehtäväänsä aivan ihastuttavalla tavalla, vaikka häihin on vielä runsaasti aikaa.

Minulla on onni jakaa tätä eloa ja arkea monen sellaisen naisen kanssa, joita voin kutsua sydänystäviksi. Heidän seurassaan on koettu monenlaisia hetkiä äärimmäisestä pännimisestä syvällisten keskustelujen kautta hersyvään nauruun, kuplivaan nousuhumalaan ja tanssilattian kulutuksesta sellaisiin hetkiin, joissa ei oikeastaan tarvitse edes sanoa mitään, riittää vain, kun ollaan. Toivon, että jokainen näistä naisista osallistuu suurella ilolla polttareihin ja häihimme, sillä ensisijainen tarkoitushan on juhlia yhdessä. Jos haluaisimme juhlia sulhon kanssa naimisiinmenoa kahdestaan, olisimme totta vieköön lentäneet suorinta tietä maistraatista etelän lämpöön ja pistäneet lentokentältä Facebook-statuksella asiasta ilmoituksen kaikille. Mutta ei, nyt on tarkoitus juhlia naimisiinmenon lisäksi ehdottomasti näin ylevästi todettuna myös elämää ja siihen kuuluvia helmiä kuten ystävyyttä, rakkautta, naurua ja hyvää oloa.






kuvat weheartit.com

16.12.2012

Haaste!

Onpas jännittävää! Sain haasteet blogeilta Vartijan Morsian ja Hopeamustikoita ja vastailen nyt yhdellä iskulla molempien morsianten kysymyksiin. 

Ensin Vartijan Morsiamen kysymykset:

1. Tietääkö puolisosi, että bloggaat? Mitä hän on blogin pitämisestä mieltä?
Juu, sulho on ollut kärryillä bloggaamisestani alusta asti. Ensin hän suhtautui asiaan naureskellen eikä hän vieläkään ole blogini aktiivinen lukija, mutta lukee silti mielellään esimerkiksi sormuksia, juhlapaikan somistusta ja vaatteita käsitteleviä postauksia.
 
2. Mikä häiden järjestelyssä stressaa/stressasi sinua eniten?
Rahan riittävyys on suurin stressin aihe ja stressaan sitä enemmän kuin tarvisi, koska meillä on jo nyt säästössä rahaa häitä varten ja aikaa on vielä runsaasti.

3. Mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeitä parisuhteessa?
Tärkeintä on se, että molemmat saavat parisuhteessa olla juuri sitä mitä on olipa kyse sitten harrastuksista, ammatista, huumorintajusta, ystävistä, ulkonäöstä, ihan mistä vain ja että molemmilla todella on sellainen tunne, että ihanaa, hän rakastaa minua juuri tällaisena kuin olen. Ja siihen, kun lisätään molemminpuoleinen vahva rakkaus ja yhteen hiileen puhaltaminen, on lopputulos tosi kiva.

4. Mitä haluaisit harrastaa, mutta et tällä hetkellä harrasta? Ja miksi?
Haluaisin olla aktiivisemmin mukana järjestötoiminnassa, mutta aika ei meinaa riittää.

5. Miksi aloitit bloggailun? 
Halusin hääaiheille oman blogin ikään kuin muistilistaksi ja suunnittelun avuksi, mutta myös siksi, että pidän kirjoittamisesta.

6. Mitä bloggailu on tuonut elämääsi lisää?
Ainakin toisenlaisen näkökulman hääaiheeseen, koska on tosi kiva seurata muiden häävalmisteluja. Blogien kautta pääsee jotenkin paljon syvemmälle muiden häävalmisteluihin verrattuna häälehtiin ja -ohjelmiin, jotka jättävät hääkertomukset aika pintaraapaisun tasolle. 

7. Oletko tyytyväinen työhösi tällä hetkellä?
Olen, mutta nykyinen pätkäni loppuu viikon kuluttua ja uutta ei ole vielä tiedossa. Tästä voikin ottaa suoran leikkauksen kysymykseen kaksi. Arki on siis tällä hetkellä työhakemusten täyttelyä, mutta toivon, ettei tässä nyt pitkää työttömyysjaksoa olisi edessä. Ja onneksi emme molemmat ole tässä pätkätöiden luvatulla työsaralla.

8. Käyttekö puolisosi kanssa paljon ulkona? Siis ns. "parisuhdetreffeillä" vai miten karkoitatte välillä arkea?
Käymme välillä ulkona syömässä ja pienillä reissuilla suht extempore. Lisäksi harrastamme kävelylenkkejä omakotitaloalueilla eli etsimme kotikaupungistamme sellaisia seutuja, joissa emme ole ennen käyneet ja sitten vain kävelemme, katselemme taloja ja juttelemme aiheesta "Voisitko asua tällaisessa?". Joskus pidämme lautapeli-iltoja ja leffailtoja kahdestaan kotona ja varsinkin sellaisina koti-iltoina, kun seuraavana aamuna herätyskelloa ei viritetä herättämään.

9. Minne haluaisit matkustaa?
Edellinen postaus vastasi tähän aika hyvin eli New York, Karibia tai Italia. Lisäksi myös Islanti, Britannia, Ranska, Itävalta ja Norja kiehtovat. Aika monta kohdetta siis, mutta ei haittaa, vaikka osa jääkin unelmiksi.

10. Onko sinulla lemmikkejä?
Ei ole. Juuri eilen meillä käytiin seuraava keskustelu, joka ehkä kertoo aika paljon meidän ronskista huumorista. Anteeksi kaikki kissojen ystävät jo etukäteen:

minä: Hankitaanko meille kissanpentu?
sulho: No ei hankita, minä teen siitä rukkaset. Paitsi ettei kissanpennusta edes saa rukkasia.
minä: Ei niin, siitä sais korvaläpät. 

Ja kamalasti naurua päälle! Eli joo, eipä ole lemmikkejä vielä ainakaan. :D

11. Mitä toivoit joululahjaksi?
Olen toivonut lapikkaita. Saa nähdä miten kiltti olen ollut.

Sitten Hopeamustikoiden kysymykset:


1. Mihin asiaan haluat panostaa häissänne?
Budjetissa päätettiin panostaa svengaavaan bändiin ja ilotulitukseen, koska silloin toteutuisi meidän molempien häähaaveet.

2. Missä vietät joulun?
Ensin olemme miehen lapsuudenkotona ja sitten aattoillaksi menemme minun lapsuudenkotiin.

3. Onko sinulla lemmikkejä ja jos on niin mitä?
Ei ole, katso Vartijan Morsiamen kysymys numero 10.

4. Paras leffa?
Tällä viikolla katsoin ensimmäistä kertaa kokonaan elokuvan Toscanan auringon alla, johon ihastuin täysin. Sulho näki myös elokuvan loppupuoliskon ja siitä virisi idea Italiasta häämatkakohteena.

5. Minkä kokoiset häät teille on tulossa?
Vieraslistassa on tällä hetkellä noin 110 nimeä. Halusimme pienet häät, mutta emme halua karsia ystävistä yhtään enempää, joten päätimme kuopata ajatuksen pienistä häistä.

6. Mitkä ovat kolme parasta asiaa sulhasessasi?
Kiltteys, kohteliaisuus, suoraselkäisyys ja huumorintaju. Siinä on kyllä neljä. 
 
7. Kuinka kauan ennen häitänne aloit suunnitella häitä?
Päätimme viime keväänä, että menisimme naimisiin kesällä 2013, mutta ehkä konkreettisesti hääsuunnitelmat polkaistiin käyntiin, kun hääpaikka varattiin viime syyskuussa. Toisin sanoen suunnittelu aloitettiin kunnolla noin vuosi ennen häitä.

8. Mikä on parasta joulussa?
Tunnelma ja yhdessäolo.

9. Löytyykö morsiamelta jotakin uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä? Mitä?
Tottakai löytyy, olen sen verran perinteinen morsian. Sukkanauha ainakin tulee olemaan vanha ja sininen, koska sulho nappasi sen viime kesänä ystävien häissä. Toinen vanhaa edustava juttu on ehkä korvakorut, jotka olen saanut äidiltäni monta vuotta sitten. Ja uutta on todennäköisesti kengät, koska puku on todennäköisesti vuokrattu ja siis lainattu, mutta voisin haluta lainaan jonkin enemmän tunnetta sisältävän jutun äidiltäni, siskoltani tai kaasoltani.

10. Minkälainen on kotisi?
Valoisa rivitalokolmio, jonka sisustuksessa on vanhaa ja uutta sekaisin.

11. Lempiruoka?
Pidän tosi monista ihan perusruuista. Ravintolassa valitsen usein pihvin. En osaa sanoa yhtä tiettyä ruokaa.

Sitten kysymykset, jotka lähtevät haasteessa eteenpäin eli Palomiehen morsian, 2014 ja Häävouhotusta, olkaapa hyvät!

1. Millaisen vihkisormuksen haluat?
2. Mitä jännität eniten hääpäivässä?
3. Mitä odotat eniten hääpäivältä?
4. Onko mistään hääjärjestelyihin liittyvästä asiasta tarvinnut vääntää kättä sulhasen kanssa? Ja jos on, niin mistä?
5. Oletko jo keksinyt mitä annat huomenlahjaksi?
6. Mitä asioita arvostat miehessäsi?
7. Haaveiletko jo lapsista?
8. Oletteko päättäneet jo häämatkakohteen?
9. Lähdettekö häämatkalle heti häiden jälkeen vai vasta muutamaa kuukautta myöhemmin?
10. Mikä olisi ihanin tapa viettää ensimmäistä hääpäivää sitten vuoden kuluttua?
11. Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?  

15.12.2012

Häämatkahaaveita

Meidän kotimme täyttyy kupeista, kipoista, veitsistä, haarukoista, lusikoista, pussilakanoista, tyynyliinoista, maljakoista, koriste-esineistä... Muuttaessamme yhteen meillä oli kaikkea vähintään kaksi, saksia viidet, juustohöyliä kolme. Näin siksi, että kumpikin meistä oli ehtinyt asua jo vuosia omillaan ennen seurustelun alkamista ja sitä puolentoista vuoden kuluttua seurannutta yhteenmuuttoa. Siksi meille oli alusta asti selvää, että haluamme pyytää häälahjaksi rahaa häämatkaa varten. Kutsuun täytyy muotoilla jotenkin kivasti mutta konkreettisesti se, miksi ja mihin rahaa toivotaan, koska jos pyytää rahaa ylipäätään, lahjapöytä todennäköisesti notkuu erilaisista sellofaaniin pakatuista tavaroista, jotka täyttävät kodin kaappeja entisestään. Kaikki vieraat kun eivät pidä rahalahjojen antamisesta kuitenkaan. 


Jos kuitenkin lahjatoiveemme toteutuu, olemme haaveilleet jo nyt monenlaisista häämatkoista. Lähtökohtana on se, että haluamme lämpimään maahan, vaikka myös Islanti ja Skotlanti ovat olleet erittäin hyv vaihtoehtoja. Villeimmissä unelmissa haluaisimme räätälöidyn matkan, jossa ensin ollaan muutama päivä New Yorkin vilskeessä ja sitten lennetään Karibian hiekkarannoille rentoutumaan. Koska tämä todennäköisesti jää vain villeimpien unelmien joukkoon, on toisena ihanteellisena häämatkakohteena romanttinen Italia. Rantaelämää, kulttuurihistoriaa, idyllistä maaseutua, viiniä ja hyvää ruokaa, voi kyllä!






kuvat
travellink.fi/italia
rantapallo.fi/italia/marche

14.12.2012

Avioliitto, sopimus, instituutio

Hääblogeissa kohisee. Lautasliinojen värien pohdiskelun, kampausten suunnittelun ja karkkibuffettien kulhojen keräilyn rinnalla on nostettu esiin haaste, jossa morsiamet haastetaan pohtimaan avioliittoa ihan tositarkoituksella. Hyvät esimerkit postauksista ja niistä virinneistä keskusteluista löytyvät blogeista Häävouhotusta ja Villi Varpunen. Minusta on erittäin hienoa, että tässä hieman (hyvällä tavalla) hömpähtävässä hääblogimaailmassa pysähdytään joskus painavien asioiden äärelle. Jokainen hääbloggaaja on kuitenkin menossa naimisiin ja se tarkoittaa jotain ihan muuta kuin hauskojen juhlien järjestämistä kavereille tai ikiomaa prinsessapäivää. 

Huvittavaa tässä on se, että kyseisten postausten vastauksissa todetaan, että parisuhde on niin henkilökohtainen, ettei sitä tahdota blogissa ruotia. Jos haastetaan pohtimaan avioliittoa, se tarkoittaa ihan eri asiaa kuin parisuhteen ruotimista. Avioliitto on ensisijaisesti kulttuurillinen instituutio ja sitä se on ollut kautta aikojen. Jo sanalla liitto on aivan eri kaiku kuin sanalla suhde. Ensimmäinen viittaa sopimukseen, jälkimmäinen tunteisiin. Alunperin avioliitto on ollut kahden perheen välinen sopimus ja perustunut taloudellisiin seikkoihin, viis siitä, mitä avioliittoon solmittavat toisistaan tuumivat. Nykyään avioliiton solmiminen ei ole lähellekään noin yksinkertaista, onneksi, mutta siksi sen pohtiminen on entistä tärkeämpää, sillä nykyajan kulttuuri suosii myös avoliittoja eikä avopareja enää kutsuta susipareiksi tai niihin syntyviä lapsia äpäriksi. Jos joku näin tekisi, häntä pidettäisiin heti todella vanhanaikaisena. 

Miksi siis solmia avioliitto, kun voi elää yhtä hyvin avoliitossakin? Meille avioliiton syyt löytyvät lakipykälistä ja koko perhettä yhdistävästä sukunimestä sitten, kun toivottavasti meille joskus jälkikasvua siunaantuu. Lisäksi kyse on yhteisestä sopimuksesta ja sitoutumisesta: me löysimme toisemme, rakastuimme, jaamme jo nyt kaiken ja tahdomme tehdä niin jatkossakin, siunattakoon se päätös avioliitolla.

10.12.2012

Vielä riittää piikkejä kammassa

Pikainen tervehdys kiireisen loppuvuoden pyörteistä. Tänään on nimittäin tasan kahdeksan kuukautta H-hetkeen. Päätimme viime keväänä, että menemme kesällä 2013 naimisiin ja silloin se tuntui todella kaukaiselta ajatukselta. Nyt sen sijaan meillä on jo suurimmat asiat lyöty lukkoon ja häät ovat totista totta sitten ensi kesänä, tasan kahdeksan kuukauden kuluttua. Moni juttu on muuttunut ympäripyöreistä hahmotelmista konkreettisiksi päätöksiksi ja mylly pyörii varmaan entistä viuhempaa kunhan päästään kevättalven puolelle. Kahdeksan kuukauden kuluttua on varmaan tosi jännät paikat ja toivottavasti kaunis loppukesän päivä, vielä kauniimpi ilta ja rento, tunnelmallinen ja iloinen meininki. 

Voi veljet.




kuva weheartit.com

6.12.2012

Tangon siivittämät joulukorttitalkoot

Tunnelmallista itsenäisyyspäivää kaikille! Ikkunan takana on kaunis sininen hämärä, johon tuovat valoa lyhtyjen kynttilät. Illalla pystytetään Linnan juhlien kisastudio television ääreen. Sen sijaan nyt teen parhaillani joulukortteja ja koko koti tulvii huikean kauniita tangon säveliä, kun kuuntelen Yle Suomelta Muistojen polku -ohjelmaa. Voiko enää suomalaisempaa musiikkia olla kuin tango? Kortit innoittivat miettimään hääkutsuja, jotka on tarkoitus luoda graafisin menetelmin ilman liimaa ja saksia. Näistä ideoista pidin ja etenkin tuosta keskimmäisestä, josta tulee minulle vähän mieleen 1970-luvun aikakauslehden kansi.






kuvat minted.com

5.12.2012

Budjettiriihi kokoontui

Taidan olla tosi tylsä, kun niin usein kirjoitan tänne hääsuunnitelmista suhteessa rahaan. Näin se kuitenkin menee, että raha on tietysti se kaikkein ratkaisevin tekijä jokaisessa projektissa. Ja tuo lause suorastaan tihkuu hempeyttä ja romantiikkaa. Joka tapauksessa häiden budjettiriihi kokoontui tässä eräänä iltana eli minä ja sulhoni löimme viisaat laskupäät yhteen ja mietimme tarkalleen mihin haluamme häissämme panostaa. Meillä molemmilla on yksi hääunelma. Sulho tahtoisi häihin ilotulituksen, josta olen kirjoittanut tännekin aiemmin ja minä puolestani haluaisin bändin, joka soittaa hieman jazzahtavaa ja svengaavaa musiikkia, mutta tietenkin sellaista, mikä sopisi kaikille kuulijoille ja saisi tanssijalat vipattamaan. Päätimme, että nämä ovat ne asiat, jotka haluamme toteuttaa, koska häitä juhlitaan vain kerran. Kun varasimme tällä viikolla hääbändiksemme muun muassa groovehenkistä bilemusiikkia soittavan yhtyeen, minä hymyilin itsekseni koko illan ja tajusin, että tämä tosiaan oli se hääunelmani, jonka toteutuminen merkitsi minulle enemmän kuin yksikään huiskutuskeppi, riisinjyvä, ilmapallo, limusiini, laahus, rakennekynnet, kokonainen porsas vartaassa tai mitä näitä nyt on. Aika melkoisen huikea fiilis!

Budjettiriihi oli päätöksissään yksimielinen ja totesi, että kaikesta muusta sitten pihistetäänkin enemmän tai vähemmän aina mahdollisuuksien mukaan. Mutta te, jotka tiedätte saavanne kutsun häihimme: ei hätää, omia eväitä ei tarvitse ottaa mukaan. ;) Sen sijaan pistäkää jalkaanne sellaiset kengät, että jammailu taittuu kepeästi!



kuva weheartit.com

3.12.2012

Suora lähetys suoraan kirkosta

Haluatko häät, jotka tulevat suorana lähetyksenä televisiosta? Usko tai älä, mutta nyt se näköjään on mahdollista. Nelonen etsii ensi kesänä avioituvia hääpareja uuteen Kuninkaalliset häät -ohjelmaan, joista ei mainoslauseiden mukaan loistoa puutu ja jotka todella nähdään suorina lähetyksinä televisiosta. Nyt kannattaa rautaa takoa, mikäli tahtoo häät, joista puhutaan vielä pitkään.

Jestas. Tätä morsmaikkua ahdisti jo pelkkä ajatus. Minulle riittää jännityksen aiheuttajaksi jo vihkiminen 110 vieraan edessä saati että vieressä pörräisi kamera ja lähettäisi toimituksen samantien koko Suomen kansan nähtäväksi. Mutta kukin tyylillään, me kameran pakoilijat voimme sitten napata paukkumaissikulhon kainaloon ja heittäytyä sohvalle nauttimaan kuninkaallisten häiden loistosta toukokuun 7. päivänä klo 20 alkaen.

30.11.2012

Visioita sormuksesta

Olen aiemminkin kirjoittanut sormuksista ja siitä, että perinteisen kihla- ja vihkisormuksen sijaan haluaisin yhden leveän sormuksen, jossa yhdistyisi käsityöläisyys ja jokin juju. Olemme suunnitelleet, että miehen kihlasormus todennäköisesti tuunataan osittain kultaamalla ja minulle teetetään leveä vihkisormus titaanista tai teräksestä. Sormuksen kuvioinniksi tulisi laserilla kirjoitettua tekstiä niin pienellä, että se näyttää äkkiseltään pelkältä kuvioinnilta, mutta tarkemmin katsottuna sen pystyy lukemaan eli mahdollisesti paljon pienemmällä kuin näissä esimerkkikuvissa. En ole koskaan ollut diamonds are girl's best friend -tyttö, vaan koen tuollaisen kirjoitetun tekstin enemmän omaksi jutukseni. Tekstiksi tulee mahdolliseksi jokin läheiseltä tuntuva mietelause, jota voisi hyödyntää myös kutsuissa tai kiitoskortissa. Ja miksi näin? Ajatus syntyi oikeastaan bongattuamme Aito Helsinki -yrityksestä kertovan artikkelin ja toisaalta myös siitä, että yksi rakkaimpia korujani on äidiltä saamani ortodoksinen rukoussormus, jonka reunassa lukee "Jumala, suojele minua" venäjäksi pienillä kyrillisillä aakkosilla. Vielä tämä on vasta suunnittelun asteella, mutta toivottavasti visio kantaa toteutukseen asti.



kuvat pinterest.com ja Aito Helsinki -yrityksen Facebook-sivu.

29.11.2012

Yö vaikka saapuikin, niin yhä saattaisin vain jäädä tanssimaan...

Hääbändi aiheuttaa päänvaivaa. Hintahaitarit keikkuvat sen verran korkealla, etten todellakaan ole varma kuinka paljon raaskimme hääbändiin panostaa. DJ olisi edullisin, mutta meidän mielestämme hieman hengetön ja enemmän jatkojen juttu. Elävä musiikki on kuitenkin, no, elävää. Haaveilen jazzahtavasta ja svengaavasta musiikista, joka saisi tönköimmätkin jalat sulamaan ja salin täyttymään iloisesta, juhlavasta discoilusta klassikkobiisien tahtiin. Tällainen vaihtoehto olisi olemassa ja nyt on meneillään tiukka puntarointi budjetin kanssa. Toinen vaihtoehto on kaasoni ystävän bilebändi, joka soittaisi finnhits-puolen musiikkia ja tartuttaisi tanssifiiliksen varmasti juhlakansaan. Ja kolmas vaihtoehto on sitten perinteisempi iskelmäpainoitteinen bändi, joka olisi selkeästi edullisin, mutta koska suurin osa juhlavieraista ei tanssi paritansseja, pelkään bändin soittavan puolityhjälle salille, vaikka toki heiltäkin irtoaa jonkin verran menevämpää musiikkia. Toivon hartaasti, että jostain ilmaantuisi nyt esimerkiksi jokin valovoimainen, energinen trio, joka nappaisi bileet hetkessä haltuun, mutta keventäisi kukkaroa kohtuullisesti. Ratkaisevin juttu tässä on tietenkin raha. Tekisi hirmuisesti mieli laventaa budjettia bändin osalta, mutta koska sentit on tietenkin harkittava tarkkaan, pitäydymme todennäköisesti alkuperäisissä raameissa. Ja tehdään sitten vaikka boolista vahvempaa. ;)


 

kuva weheartit.com

28.11.2012

Morsian 1950-luvulta


 





Lähdemme talven aikana kaasoni kanssa katsomaan hääpukuja. Saa nähdä mitä löytyy. Olen koko ajan nähnyt mielessäni lyhyen 1950-luvun tyylisen mekon, joka sopisi keveydeltään kivasti yhteen maanläheisen ja rennon teeman kanssa. Sellaista keijumaista, kuten toinen ystäväni tyylin kuvaili osuvasti. Kuitenkin aion lähteä hääpuvun metsästykseen avoimin mielin, koska voihan se olla, että sittenkin valinta osuu ihan toisenlaiseen kauhtanaan. Eniten mietityttää se, että tekeekö tämän mallinen puku minusta entistä lyhyemmän, kun helma katkeaa polven alapuolelta? Toisaalta mieheni on minua reilusti pidempi, joten olipa minulla minkälainen puku tahansa näytän hänen rinnallaan joka tapauksessa kainalosauvalta.

kuvat fiftieswedding.com ja pinterest.com

26.11.2012

Tilannekatsaus marraskuun lopussa

Pitopalvelu on nyt tilattu ja hinnat saatu neuvoteltua kohdilleen. Uskaltauduimme tinkimään ja ehdottamaan menun muokkaamista meille hinnaltaan sopivammaksi ja se kannatti. Kaiken lisäksi pitopalveluksi valikoitui yritys, josta olemme kuulleet oikein hyvää palautetta, joten nyt voi jatkaa suunnitteluja kevyin mielin.

Teemaväri rupeaa hahmottumaan ja kyllä vain, lähtökohtana on se oranssi kuplavolkkari. Ja tulisiko sitten sen rinnalle beigeä, pellavaa ja luonnonvalkoista? Sitä kesäyön unelmaa.

Alkuvuonna lähdetään käymään häämessuilla naisporukalla. Aika jännittävää. Olen kerran esiintynyt pianon ääressä häämuotinäytöksessä mallien käyskennellessä catwalkille valkoisissaan, mutta siinä onkin kaikki tämäntyyppisiin tapahtumiin liittyvät kokemukset. Ehkä näytteilleasettajia ja muotinäytöksiä osaa nyt katsella aivan eri valossa.

Vihkisormusta on mietitty ja materiaaliksi valikoituu todennäköisesti moderni titaani tai damascus-teräs. Todennäköisesti otan käyttöön pelkän leveän vihkisormuksen. Sormuksesta tulee näillä näkymin siis aika miehekäs. Käteni ovat muuhun kokooni verraten aika suuret, joten suuri ja selkeä sormus sopii näihin nakkisormiin kivasti. Näitä lapioita ei voi lapasiinkaan jatkuvasti piilottaa, joten otetaan isojen sormien edut reippaasti käyttöön. 

Häälehdet rantautuvat yksi kerrallaan aamiaispöytään. Syön arkisin usein aamiaisen ennen miestäni, joten lehdet sopivat täydellisesti hiljaisiin aamuihin. Hauskinta tässä on se, että tullessani iltapäivällä kotiin huomaan avonaisen lehden kääntyneen yllättävänkin usein miehen paikan kohdalle. Enpä taida siis olla ainoa tässä taloudessa, joka hörppää aamukahvinsa häälehtiä selaillen. 



kuva weheartit.com

24.11.2012

Häälehtisadetta



Viikko sitten sain ystävältäni kolme häälehteä, jotka ahmaisivat heti mukaansa. Eilen istuin iltaa toisen ystäväni luona ja lähdin kotiin mukanani kaksi muovikassillista häälehtiä. Kyseessä on kiertopalkinto, joka on kulkenut ainakin neljän peräkkäisinä kesinä naimisiin menneen morsmaikun kautta. Niinpä kasseista paljastuu erilaisia häälehtiä aina vuodesta 2006 lähtien ja jokainen muistuttaa kooltaan läheisesti puhelinluetteloa. Ensiselaamalta tuntui, että joka numerossa on valkoisia helmoja, sormuksia ja miesten pukuja. Joukossa on myös tarinoita erilaisista hääjuhlista, hyviä vaihtoehtoja perinteisille häätavoille ja koristeille, ja itse bongasin ilokseni esimerkiksi artikkelin lyhythelmaisista morsiuspuvuista. Häälehdissä on varmasti jokaiselle morsiamelle jotain.

Inspiraation lähteitä siis riittää nyt mainiosti. Saa nähdä ehdinkö koluamaan koko lehtipinon läpi elokuuhun mennessä. Ja onhan tuollainen kiertopalkinto niin mainio, etten ainakaan raaski niitä lehtikeräykseen viedä, vaan toivon, että saan heivattua kassit suurella ilolla eteenpäin ensi vuonna.


kuva Seida

23.11.2012

Liukuhihnalta naimisiin?

Viime vuosina eri seurakunnissa on järjestetty vihkiyö-tapahtumia, joissa pareja vihitään avioliittoon joko useampi kerralla tai sitten monta peräkkäin saman illan ja yön aikana. Aivan ex tempore naimisiin ei voi mennä, mutta kunhan esteettömyystodistukset ovat kunnossa, voi vihkiyönä marssia kirkon ovelle ja saada seuraavan vapaana olevan vihkiajan. Ohjelmaan kuuluu keskustelu papin kanssa ja sitten siirrytään alttarille vihittäväksi. Ja tämän jälkeen on sitten seuraavan parin vuoro. 

Non stop -vihkimen kalskahtaa sanana korvaan antaessaan mielikuvan siitä, että tuoreita aviopareja pusketaan kirkon ovesta ulos kuin liukuhihnalta. Tosiasiassa pohjalla on paljon suurempi idea, jossa painotetaan oleelliseen eli avioliittoon vihkimiseen keskittymistä ja annetaan vaihtoehto yksinkertaiselle ja kauniille tavalle mennä naimisiin ilman suuria järjestelyjä, rahan menoa tai tavoitetta luoda jokaista hääkarkin nauhaa myöten täydellinen hääpäivä.

Meillä vihkiyö oli alunperin oikeasti erittäin mahdollinen vaihtoehto. Kun rupesimme suunnittelemaan sulhoni kanssa avioitumista, oli alusta asti selvä, että perinteistä kirkkovihkimistä meille ei ainakaan tule. Kumpaakin ahdisti ajatus pauhaavista uruista, kutsuvieraiden tuijotuksesta kirkon käytävän molemmin puolin ja pönöttävästä tunnelmasta. Kuitenkin halusimme juhlia avioliittoa ystävien kesken ja siksi piti vain löytää toisenlainen ratkaisu kirkkovihkimisen sijaan. Aluksi suunnittelimme, että menisimme maistraatissa naimisiin ja viettäisimme hääjuhlan erikseen. Silti meille kirkollinen vihkiminen ja avioliiton siunaus tuntui tärkeältä ja otimme jo selvää siitäkin, saisiko kirkollisen vihkimisen yhtä pieneksi ja intiimiksi kuin maistraattivihkimisenkin. Seuraavaksi mieleen nousi vihkiyö. Entä jos menisimmekin kahden kesken salaa naimisiin vihkiyönä, nauttisimme sen jälkeen hyvän ravintolaillallisen ja jäisimme hotelliin yöksi? Ja ensi kesänä hääjuhlassa ilmoittaisimme kaikille yllätyksenä, että olemme olleet jo yli puoli vuotta naimisissa!

Nyt meille on kuitenkin tulossa vihkiminen osaksi hääjuhlaa, koska mietimme, että vieraista saattaisi juhla tuntua enemmän nimenomaan hääjuhlalta, kun he pääsisivät seuraamaan myös vihkimistä. Silti alkuperäinen idea on pysynyt samana: haluamme vihkimisestä mahdollisimman yksinkertaisen ja kun vihkijänä on tuttu pappi, uskon asian järjestyvän oikein hyvin näin. 

Vihkiyö kyllä kuulostaa edelleen hyvältä vaihtoehdolta, johon tarttumista harkitsimme vakavasti. Vihille pääsisi vielä kätevästi 12.12.12, kunhan hoitaa avioliiton esteiden tutkimisen viimeistään joulukuun alussa. Kuulutukset haetaan oman kotikaupungin seurakunnasta, mutta vihille pääsee missä vain. Joulukuun 12. päivänä erilaisia vihkitapahtumia järjestävät muun muassa seuraavat seurakunnat:

Vantaan seurakunta

Jos nyt suunnittelisimme tarttumista tällaisen vihkiyön mahdollisuuteen, me todennäköisesti matkustaisimme Ouluun ja nauttisimme avioliiton ensiaskeleista pohjoisessa revontulien alla. Eipä kuulostaisi ollenkaan pöllömmältä.


Voisitko sinä mennä naimisiin vihkiyönä?

21.11.2012

Mikä teemaväri?

Häissä on usein väri, joka toistuu somisteissa, kukkasissa, kutsuissa ynnä muussa. Olen ollut vihreissä häissä, violeteissa häissä ja punertavissa häissä. Kutsuista pöytäkoristeisiin toistuva väriteema tekee hääjuhlasta yhtenäisen ja selkeän. 

Olen toitottanut täällä jo useaan otteeseen, että kesäyön unelman tunnelma aiotaan löytää valojen ja luonnonmateriaalin kautta. Nämä toimivat kyllä juhlatilan somisteina ilman sen kummempaa teemaväriä, mutta jokin yhtenäinen punainen lanka tarvittaisiin kutsuja sun muuta varten. Meillä ei ole vielä konkreettisesti selvillä, minkä väriset häistä oikein tulisi. Kummallakaan meistä ei ole mitään selkeästi muut värit voittavaa lempiväriä, joka antaisi edes jonkin suunnan suunnitelmille. Minua kiehtoo ajatus yhtä paljon raikkaan keltaisesta kuin syvän punaisestakin. Tai miten olisi turkoosi? Hääauto on todennäköisesti oranssi kuplavolkkari, lähdettäisiinkö siis oranssista? Entäpä sitten värin sijaan jokin toistuva kuvio kuten sanomalehdet tai nuottiviivastot? Vanhat kehykset? Pitsiliinat? 

Minkä värinen teidän hääjuhlastanne tulee?




kuvat amoriini.com

20.11.2012

Hääkassan ei tarvitse olla pohjaton

Sain ystävältäni vanhoja koukuttavia häälehtiä ja yhden artikkelin otsikko julisti hääkassan pohjan puolesta. Sen puolesta kyllä kannattaakin tehdä julistustyötä. Raha on luonnollisesti tärkein häiden suunnittelua ohjaava tekijä. Häihin saa takuulla uppoamaan rahaa halutessaan vaikka kuinka, mutta ainakin tällaisten tavan pulliaisten on mietittävä, mikä on tärkeää ja mistä säästetään. Pääkaupunkiseudulla häät ovat usein kalliimmat kuin muualla Suomessa, mikä johtuu kovemmasta kilpailusta. Kehäteiden ulkopuolella häiden budjetti pyörii tavallisesti noin 5000 euron hujakoilla. Häät pystyy kuitenkin halutessaan järjestämään vielä edullisemmin ja siksi onkin muistettava koko häätouhun punainen lanka: avioliittoon vihkiminen on ilmaista.

Naimisiin.info-sivuston kautta löytyy oppaat hääbudjetin suunnitteluun. Jos vertaa 100 ja 20-50 vieraan hääjuhlia varten tehtyjä budjetteja, on eroa noin 15 000 euron verran. Jestas, sillä rahalla saisi jo uuden auton tai käsirahan asuntoa varten! On kuitenkin huomattava listojen eroa eri rahareikien kohdalla, sillä esimerkiksi 100 vieraan listassa hääpuku on ostettu omaksi ja 20 vieraan listassa vuokrattu. Näin ollen isojenkin häiden budjettia saa halutessaan nipistettyä monestakin kohtaa.

Ymmärrän hyvin sen, että hääpäivä on ainutlaatuinen ja siihen halutaan panostaa. Naimisiin mennään vain kerran (tai tällä ajatuksella häitä ainakin suunnitellaan), joten tottakai hääpäivä on jotain sellaista, mitä ei enää toiste tule. Silti minussa ainakin realisti kohottelee auttamatta päätään ja muistuttaa, että hääpäivä kestää saman 24 tuntia kuten tämä tuikitavallinen tiistaipäiväkin. Monet hääparit puhuvat siitä, kuinka häitä suunniteltiin pitkään ja hartaasti ja sitten itse päivä olikin hetkessä jo ohitse. Uskon, että hääpäivä on aina mieleenpainuva olipa juhlat suuret tai pienet, näyttävät tai vaatimattomat tai jotain ihan muuta. Seuraavaksi esittelen meidän hääjuhlamme rakennuspalikat ja budjetin kulmakivet.

Pukeutuminen:
Näillä näkymin aion ostaa kengät ja vuokrata puvun. Mieheni oli viime kesänä ystäviemme häissä bestmanina ja osti silloin uuden tumman puvun sillä ajatuksella, että se yllä astellaan papin eteen ensi kesänä. Miehelle todennäköisesti vuokrataan puvun alle sulhasliivi. Kaasolleni annan vapauden pukeutua haluamallaan tavalla, mutta morsiusneidon kohdalla voidaan miettiä puvun vuokrausta. Lisäksi pukeutumiseen kuuluu kukkakoristeet minulle, miehelleni, bestmanille, kaasolle sekä vanhemmille ja morsiusneidolle. Mitä tämän morsiamen kaunistumiseen muuten tulee, aion käydä kampaajalla ja meikissä sekä hoitaa nämä lohkeilevat rumat kynteni kauniiksi.

Vihkiminen:
Kuten sanottua, avioon pääsee ilmaiseksi. Lisäksi vihkipaikkamme luonnon keskellä on ilmainen. Varsinaisen vihkimisen osalta rahaa menee saippuakuplapulloihin, esiintyjään ja mahdollisiin koristeisiin, mutta koska museosilta on kaunis jo sellaisenaan, ovat koristeet todennäköisesti aika vähäiset. Hääautona on näillä näkymin erään ystävämme kuplavolkkari ja auton perään laitettavat kolistimet kaivetaan nurkista.

Juhlapaikka:
Juhlapaikka maksaa 240 euroa eli se on edullinen suhteessa moneen esimerkiksi kaupunkien juhlapaikkoihin. Juhlapaikan koristeisiin menee rahaa jonkin verran, vaikka mahdollisimman paljon yritämme käyttää jo valmiina olevia juttuja sekä luonnosta saatavaa materiaalia. 

Ruokailu:
Olemme saaneet tarjouksia pitopalveluista ja nyt yksi on alustavasti varattu. Pitopalvelu on häiden suurin menoerä. Lisäksi rahaa menee Tallinnan reissuun, josta on tarkoitus tuoda tuliaisina kaikki häissä tarjottavat juomat. Omien alkoholijuomien mahdollisuus oli ensisijainen ehto juhlapaikkaa valitessamme.

Bändi:
Tämä on vielä auki lähes kokonaan. Tiedusteluja on lähetetty moneen suuntaan, mutta vielä ei ole lyöty lukkoon mitään. Elävää musiikkia tulee, mutta millaista ja millä budjetilla, se selviää toivottavasti pian.

Muut:
Hääbudjetissa on otettava meidän häissämme huomioon lisäksi hääkarkit, sillä tämä morsian rakastaa mietelauseita, joten hääkarkit tulevat tietenkin osaksi häähumua. Oma osuutensa menee myös kutsuihin ja kiitoskortteihin. Mieheni haaveilee lisäksi ilotulituksesta, jonka osuus selviää myös tässä pikkuhiljaa. Naimisiinmenon tärkein menoerä on sormukset, joihin liittyviä ajatuksia ja suunnitelmia on paljon ilmassa. Niihin palataan tällä foorumilla myöhemmin.

Yhteenveto:
Haluamme juhlia häitä ja avioliittoamme hyvällä meiningillä suuren ystäväporukan ympäröimänä. Siksi hääbudjetin tärkein osuus on ruualla ja juomalla. Haluamme visuaalisesti kauniit ja tunnelmalliset häät, mutta pääpaino on sillä, mikä tuntuu hyvältä emmekä usko, että sitä tunnetta löytyy suuren budjetin kautta, vaan sen tekee rakkaus, varmuus, juhlamieli ja ympärillä olevat ihmiset. 

Lähteet:
http://www.voice.fi/suhteet/haasuunnittelija-paljastaa-nain-suuri-on-suomalaisten-haabudjetti/4/34612
http://www.naimisiin.info/haaopas/budjetti100.html
http://www.naimisiin.info/haaopas/budjetti20.html

15.11.2012

Varo ampiaisia!

Edelliseen kampauspostaukseen kommentoitiin, että jos on kukkasia, on todennäköisesti myös ampiaisia. Kaasoni myönteli samaa asiaa ja kertoi, että hänen pikkusiskollaan ja pikkuserkullaan on ollut kesäjuhlissa kampaukset, joita on koristeltu aidoilla kukilla ja molemmat ovat joutuneet ottamaan säikähdyksissään kevyet spurtit ampiaisten takia. En tullut edes ajatelleeksi, että tietenkin kukat houkuttelevat ampiaisia. Meillä on vieläpä ulkovihkiminen, joten sepä olisikin tilanne, kun yrittäisi seistä viilipyttynä papin edessä ja samaan aikaan liiankin tietoisena siitä, että kampauksen kukkasissa äheltää parhaillaan ampiainen mettä keräten! Ehkä varmuuden vuoksi pidän silmät auki myös pitsisten ja vintagehenkisten hiuskoristeiden varalta...




 

kuvat 
makeaweddingblog.blogspot.fi
haat2012.vuodatus.net



13.11.2012

Kuontalon koristus

Kirjoitin aiemmin siitä, että haluaisin ehkä morsiuspuvun 1950-luvun helmanpituudella, joka siis yltäisi hieman polven alapuolelle. Eräällä ystävälläni oli tämäntyyppinen hääpuku ja hän sanoi puvun eduksi sen, että helmat pysyivät koko juhlapäivän ajan siisteinä. Tämä voisi toimia hyvin nimenomaan meidän ulkovihkimistä ajatellen.

Mutta entäs tukka? Aion mennä naimisiin omalla tukallani ilman lisäkkeitä. Tukkani on jo nyt pitkä muuten, mutta täällä on vimmattu etutukan kasvatus parhaillaan meneillään. Etutukan kasvatus on vähintään hermoja riipivää hommaa ja monet kerrat olen miettinyt, että kohta kyllä pätkäisen tämän perhanan liiskan, joka tulee vain ärsyttävästi silmille ja näyttääkin hölmöltä. Silti yritän vain malttaa elää tämän hitaasti kasvavan etutukan kanssa, koska haluan kauniin kampauksen hääpäivänäni kuten jokainen morsian. Pukua minulla ei vielä ole, mutta tyylini tuntien se tulee olemaan malliltaan ja koristuksiltaan aika yksinkertainen. Huntua en aio hankkia, vaan kampaus saisi toimia puvun kruununa ja hunnun sijaan kuontaloa voisi koristaa kukkaset tai jokin hieman vintage ja pitsinen hiuskoriste. Näistä alla olevista kuvista minua kiehtovat eritoten tuo letti ja alin kuva, jossa kampausta koristavat päivänkakkarat. Boheemia, maanläheistä ja erilaista!










kuvat weheartit.com ja etsy.com

9.11.2012

Sulhasen unelma


Mieheni haluaa hääjuhlassa keskiyön aikaan järjestää ilotulituksen suuren juhlan kunniaksi. Tarkoitus olisi saada hankittua valmis ilotulituspata, joka tosiaan näyttäisi joltain sen sijaan, että ammuttaisiin yksittäisiä keppejä ilmaan. Lisäksi tätä varten täytyy nimetä vastuuhenkilö hoitamaan ilotulitusta yöllä, kysyä paikalliselta paloasemalta lupa ja toivoa, ettei elokuussa ole metsäpalovaroitusta voimassa. Saa nähdä kuinka meillä elokuun yössä paukkuu!









kyllä vain, idylliä pursotettiin osoitteesta weheartit.com

8.11.2012

Valoja ja voimapaperia

Löysinpä upean, inspiroivan sivuston, Hey Look! Ihastuin ideaan, jossa juhlasomistuksessa oli käytetty arkista voimapaperia. Voimapaperi on vähän kuin roudarinteippi - aivan yhtä käytännöllinen joka tilanteeseen. Erityisesti tykästyin siihen, miten voimapaperia voi hyödyntää samaan aikaan pöytäliinana ja paikkamerkintöinä. Pitäisikö meille häihin sittenkin tulla plaseeraus ihan vain, koska nämä näyttävät niin kivoilta?



Samaiselta sivustolta löytyi myös mainioita valosommitelmia. Pidän aina näistä kuvista, joissa on paljon pieniä valoja eri puolilla juhlatilaa. Ehkä näin karukin tila muuttuu hetkessä juhlavaksi, tunnelmalliseksi ja jopa taianomaiseksi. Tähän vielä elokuinen ilta ympärille, oi!



kuvat heylook.fi

6.11.2012

"Ja mähän en häihin mene, kun siellä on ISTUMAJÄRJESTYS!"

Kas, tällaiseen positiiviseen ja innostavaan keskustelupläjäykseen törmäsin täällä. Hääjuhlissa kuten muissakin sellaisissa suurissa juhlissa, joihin kuuluu juhla-ateria, on vieraat usein sijoitettu pöytiin istumajärjestyksen mukaan. Plaseeraus voi aiheuttaa melkoista pään vaivaa pohdittaessa ketkä tulisivat kenenkin kanssa toimeen, ketkä eivät siedä alunperinkään toisiaan ja olisiko mukavaa, jos ihmiset tutustuisivat vähän paremmin toisiinsa eivätkä olisikaan samojen tyyppien seurassa kuten aina.

Olen ollut häissä, joissa istumajärjestys on koskenut koko hääväkeä, ja olen ollut myös sellaisissa häissä, joissa vain hääparin perheiden, kaason ja bestmanien sekä näiden perheiden ja avecien paikat on merkitty ennalta, mutta muut vieraat saavat istua haluamalleen paikalle. Plaseerauksen etuina on pöytiin siirtymisen helppous, kun paikat ovat ennalta järjestetty, mutta miinuspuolia ovat mielestäni suunnitteleminen ja toteutuksen onnistuminen. Hääjuhlahan järjestetään hääparille, mutta yhtä paljon myös vieraille, joten kuinka siis saada aikaan sellainen istumajärjestys, että kaikki varmasti viihtyvät? 

Olen ollut monissa sellaisissa akateemisissa illallisjuhlissa, joissa on ollut istumajärjestys valmiina ja plaseeraus on ollut melkoista venäläistä rulettia: yhtä suurella todennäköisyydellä pöytäseurue saattoi olla aivan mahtava tai sitten jotain mikä sai vain vilkuilemaan kelloa ja toivomaan, että illallinen olisi pian ohitse. Meidän hääjuhlassamme vieraat saavat hyvin todennäköisesti valita itse istumapaikkansa ja siten siis myös pöytäseuransa. Vaikka tämä johtaisikin siihen, että kaveriporukoita ylittäviä tutustumisia ei tapahtuisi ainakaan ohjatusti, niin ainakin vapaa istumajärjestys takaa todennäköisemmin vieraiden viihtymisen. 

Pöydät olisi kiva laittaa jotenkin yhteen pitkäksi letkaksi siten, että myös minä ja mieheni istuisimme vieraiden joukossa. Kirjoitin tästä jo aiemminkin ja totesin silloin, että vieraiden saattaa kuitenkin olla helpompi poiketa juttelemaan, jos me istumme kahdestaan omassa pöydässämme eikä muiden ympäröimänä. Kävipä suunnitelmien kanssa kuinka vain, löysin kivoja karttoja inspiroimaan erilaisia pöytäjärjestyksen mahdollisuuksia. Nämä kyllä näyttävät ja kuulostavat joltain fysiikan kaavoilta ja moottoripiirustuksilta, mutta silti kehämoduuli olisi ehkä lähimpänä sitä, mikä olisi hauska toteuttaa meidän häissä. Voi olla, ettei se kuitenkaan häätilaamme mahdu, mutta ainakin täytyy testata eri vaihtoehtoja.

 


 pöytämallit amoriini.com