3.11.2012

Jälleen sillalla

Ulkona on sateinen ja harmaa marraskuun päivä, mutta siitä huolimatta päätimme käydä sulhasen kanssa katsomassa vihkipaikkaamme. Kävin yksin siellä aiemmin syksyllä, mutta sulho on nähnyt paikan vain ihan ohimennen. Minä menetin sydämeni kertaheitolla ajatukselle vihkimisestä  vanhalla sillalla ja tänä aamuna mieheni kasvoille levisi hymy atellesamme kohti puusiltaa: "Tää on tosi hyvä!" Mies tykästyi paikkaan niin paljon, että hänen mielestään ei tarvitse miettiä B-vihkipaikkaa sadepäivän varalle, vaan ennemmin kehotetaan kutsussa ihmisiä varautumaan tarvittaessa sateenvarjoilla, koska vihkiminen tulee kulkemaan meillä joka tapauksessa lyhyimmän mahdollisen kaavan mukaan. Ehkä se on niin selkeintä ja varsinkin jos sää on epävakainen ja sateet kuurottaisia. Jos sen sijaan hääpäiväämme osuu jotain Sandyn tapaista, niin sitten ei tietenkään seisoteta ketään ulkona. Tämä säävaraus on ulkosalla vihkimisen ainoa iso miinus, mutta kaikki vaihtoehdot täytyy vain suunnitella huolella, niin eiköhän tilaisuudesta silloin tule kaunis, vaikka taivaalta sataisi kissoja ja koiria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ajatuksia, ideoita, fiilistelyä...