Ongelma on siis tämä: miehellä on kiva, simppeli kaksitavuinen sukunimi ja minulla on myös. Kumpikaan sukunimistä ei tarkoita mitään eli eivät ole esimerkiksi luontoaiheisia, kuten suomalaiset nimet yleensä. Minun sukunimeäni kantavia Suomessa on 180 ja miehen 394 eli kummallakin on kaiken lisäksi suhteellisen harvinainen nimi.
Oma sukunimeni yhdistetään usein erääseen sukuni yritykseen ja taiteilijaan, minkä vuoksi sukunimeni on minulle tärkeä. Mies puolestaan pitää myös omasta nimestään ja hänen suvussaan nimen jatkaminen on ainoastaan miehen ja hänen veljiensä kontolla ja siksi lapsemme tulevat saamaan sitten aikanaan siis mieheni sukunimen. Oma etunimeni sopii kivasti yhteen mieheni sukunimen kanssa ja kaverini ovat sanoneet, että se kuulostaa hyväntuuliselta ja luotettavalta. Ei paha! Silti mietin, että ottaisinko kuitenkin yhdistelmänimen, jota kaasoni muun muassa oli pitänyt itsestään selvältä vaihtoehdolta ennen kuin kuuli kaikki nämä spekulaatiot. Yksi vaihtoehto on myös se, että molemmat pitävät omat nimensä, mutta jotenkin liitän avioliiton niin vahvasti sukunimen muuttumiseen, että siksi lähinnä palloilen yhdistelmänimen ja miehen nimen välissä. Miehen nimi olisi helpompi ja mutkattomampi, mutta yhdistelmänimessä kulkisi oma tausta mukana.
Oma sukunimeni yhdistetään usein erääseen sukuni yritykseen ja taiteilijaan, minkä vuoksi sukunimeni on minulle tärkeä. Mies puolestaan pitää myös omasta nimestään ja hänen suvussaan nimen jatkaminen on ainoastaan miehen ja hänen veljiensä kontolla ja siksi lapsemme tulevat saamaan sitten aikanaan siis mieheni sukunimen. Oma etunimeni sopii kivasti yhteen mieheni sukunimen kanssa ja kaverini ovat sanoneet, että se kuulostaa hyväntuuliselta ja luotettavalta. Ei paha! Silti mietin, että ottaisinko kuitenkin yhdistelmänimen, jota kaasoni muun muassa oli pitänyt itsestään selvältä vaihtoehdolta ennen kuin kuuli kaikki nämä spekulaatiot. Yksi vaihtoehto on myös se, että molemmat pitävät omat nimensä, mutta jotenkin liitän avioliiton niin vahvasti sukunimen muuttumiseen, että siksi lähinnä palloilen yhdistelmänimen ja miehen nimen välissä. Miehen nimi olisi helpompi ja mutkattomampi, mutta yhdistelmänimessä kulkisi oma tausta mukana.
Mitä siis tehdä?
Mieti tarkkaan ja tee niinkuin hyvälle tuntuu, huolimatta ulkopuolisten mielipiteistä. Sen paremmin en voi auttaa, kun kyseessä on sinun/teidän päätös :)
VastaaPoistaTotta, oma päätöshän se on, vaikka minulle ainoa vaikea ja hankala päätös koko naimisiinmenossa!
PoistaMieti asia tarkkaan, itse otan yhdistelmä nimen samanlaisista syistä kuin mistä kerroit. Oma nimi tärkeä, mutta liitän nimen vaihtumisen ja avioliiton yhteen:)
VastaaPoistaJuurikin noin, oma nimi tärkeä, mutta nimen vaihtuminen kuitenkin kuuluu avioliittoon. Täytyy vain kirjoitella eri vaihtoehtoja paperille ja esitellä itseään ääneen itsekseen. :D
PoistaMinä olen tätä pohtinut pitkään, vaikka tuskin koskaan menen edes naimisiin :D Ja olen visusti päättänyt, että tulen pitämään oman sukunimeni, koska sukunimeni jatkuvuus on minusta kiinni. Saattaisin harkita miehen sukunimen liittämistä omaani, mutta en osaa tällä hetkellä sanoa asiaan juuta enkä jaata. Omani pitää ja ukko saapi pohtia sitten ottaako vai jättääkö :D
VastaaPoistaJoo, tuo ei kyllä ole ollenkaan helppo juttu! Sulhokin ehdotti, että voihan molemmat pitää omat nimensäkin ja periaatteessa sekin olisi ok, mutta sitten mietin jo, että jos lapset on kuitenkin samannimisiä sulhon kanssa, niin onko side omiin lapsiin niin paljon perhetaustaa vahvempi, että siinä vaiheessa haluaisi viimeistään olla täysin epäröimättä samanniminen?
Poista