5.7.2013

Kertomus polttareista, osa 5

Kun morsiussauna oli ohitse, alkoi huikea yllätysten sarja, mitä ajatellessani rupeaa yhä naurattamaan. Ystäväni ovat mielettömiä ja he olivat valmistelleet polttarit huolella, ajatuksella ja tosi paljon huumorintajuuni luottaen! Toisaalta kirjoitin jo joskus aiemmin tänne blogiin, että polttarit syntyy juuri siitä, mitä ystävät morsiamesta ajattelevat ja miten he tämän tuntevat, joten kyllä nämä naiset ovat lukeneet minua ihan oikein!

Kun astuin saunan jälkeen mökin tupaan, oli sinne saapunut yllättäen serkkuni ja toisen serkkuni avovaimo. Tämä avovaimo on ammatiltaan kosmetologi ja sillä aikaa, kun muut söivät ja valmistautuivat illan rientoihin, minä sain ripsipidennykset! Siis vau! Olin juuri varannut tälle viikolle ajan ripsipidennyksiin, koska halusin testata hyvissä ajoin ennen häitä sopivatko ne edes minulle ja osaanko elää niiden kanssa, mutta maanantaina onnellinen räpsyripsi perui varatun ajan. Ripsien laitto oli samalla ihanan rentouttava hengähdystauko. Pötköttelin hiljaa hoitopöydällä, kuuntelin musiikkia ja ystävien puheensorinaa ja vaivuin välillä suloiseen horrokseen. Näin sai kerätä samalla energiaa iltamenoa varten. Ripsistä tuli ihanat, pitkät, kaarevat ja kauniit. Lahja oli tosi kiva, josta olen nauttinut joka päivä polttareiden jälkeen.


Ripsien laiton jälkeen söin ja pukeuduin iltatamineisiin. Minulle oli etukäteen sanottu, että mukaan täytyy ottaa bilevaatteet, mutta se olikin silkkaa vedätystä ja niinpä polttariporukan käskystä pukeuduin jälleen varikkotytön asusteisiin. Selkään kiinnitetystä hinnastosta yliviivattiin suukot ja pärinät, mutta halaukset tekivät kauppansa myös valoisan kesäillan tunteina. Juhlavuutta lisättiin ystäväni tekemällä ruutulippurusetilla, joka iskettiin nutturan kylkeen.


Ruokailun jälkeen mökissä alkoi kova touhu ja hälinä. Minulle pistettiin penkki keskelle tupaa ja ystävät nostivat maton esiripuksi. He olivat vitsailleet pitkin viikonloppua stripparista ja kun minut oli yllätetty ripsillä ja yllätysvierailla vasta paria tuntia aiemmin, ajattelin, että näiltä naisilta voi odottaa ihan mitä vain. Istuin siis penkillä maton takana ja maton toisella puolella hälistiin. "Laittakaa musiikkia kovemmalle!" kuului maton taakse ja taas alkoi Liekeissä soida. Sitten kuului ovikellon ääni ja naiset rupesivat huutamaan, hurraamaan ja kiljumaan! Minulla pyöri perhoset vatsassa ja äkkiä säikähdin, kun joku tarttui jalkaani kiinni. Esirippu laskettiin ja tuvan täytti mieletön naurun remakka: valtava kakku oli juuri saapunut sisään!
 
 
 
Kakku oli ystäväni huikea taidonnäyte. Se oli luonnollisesti suklaakakku ja pinta oli tehty marsipaanista. Minä kysyin nauraen, purskahtaako vaniljakreemeä tuolta housujen etumuksesta, kun siitä leikkaa kakkulapiolla. Kakku oli paras ja maistuvin strippari, mitä voi polttareihinsa saada ja tämän stripparin taiteilijanimi oli Turkka Kangasniemeltä. Herkullisen stripparin ohje löytyy ystäväni blogista Coffee and stuff, klik!
 
Kakun jälkeen valmistauduimme illanviettoon. Matkaan ei kuitenkaan lähdetty millään tavallisella kyydillä, vaan yllätyksekseni pihaan saapui traktori ja peräkärry, joka oli koristeltu koivuilla! Niinpä tyylikkäät naiset lastattiin ruutulippuineen traktorin lavalle ja tie vei romanttiselle Syvälahden tanssilavalle. Sisääntulo oli kerrassaan näyttävä: ruutuliput liehuivat, me lauloimme Liekeissä-kappaletta ja ihmiset tulivat ikkunoihin ja ulos katsomaan, mitä ihmettä nyt tapahtuu.
 
 
 
Syviksessä vietettiin koko ilta tanssien ja laulaen ja halauksia myyden! Meno oli mainio! Tarina kuitenkin jatkuu vielä...
 
 
kuvat Taru Sairanen, alin kuva Reijo Pynnönen
 

4 kommenttia:

  1. Mä en kestä, huikeimmat polttarit ikinä :D Aivan mahtava yllätystensarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! :D En ollut toivonut morsiussaunan lisäksi mitään muuta ja viikonloppu kyllä ylitti kaikki odotukset täysin! :D

      Poista
  2. Miten nää polttarit vaan jatkuu ja jatkuu?:) ihana kakku!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina sunnuntaihin asti! :D

      Poista

Ajatuksia, ideoita, fiilistelyä...